Ruotsalaiset julkisivu-ihmiset ovat pakottaneet omakotitalon omistajan maalaamaan talonsa vähän " ruotsalaisemmin" . Liukumaalattu talo ei kansankodin päättäjille oikein kelpaa. Räystään alla on oranssia ja alempana keltaista.
Ahdasmielistä, sanon minä.
Minulla on taas meneillään lepakoiden aiheuttama liuku"harmistus", eli tunne, joka alkoi eilisessä Kestavan Kehityksen työryhmän kokouksessa ja joka tunne on nyt kovaa vauhtia kasvamassa siihen mittaan, että vaimo siirtää minut autotalliin asumaan ja ulkoruokintaan.
Koko aamu on kulunut siihen, että olen suunnitellut biojätteen tarkkailuun telinettä, jonka päälle biojätevaaka sopisi, ja jonka puntarin päälle sitten sopisi oppilaitoksen biojäte. Meillä sitä kertyy noin 300 g - 1,9 kg päivässä. Asiaa on tarkkailtu ja asiasta on pidetty kirjaa monta vuotta jo. Muissa yksiköissä vaihteluväli on 5 - 30 kg päivässä.
Nyt meidän pitää tarkkailla sitä vaakasysteemillä niin, että kissankokoiset ledikirjaimet ovat seinällä ruokalan puolella ja keittiön puolella. Vaaka ehtii olla meillä yhden viikon. Sinä aikana saatamme saada sen toimimaan, kunhan saamme jotenkin vähennettyä sen punaisen ämpärin painon.
No, kokouksessa lankesi osalleni 5 muutakin juttua, jotka kaikki olivat saman tasoisia. Työni tulee siis tarjoamaan uskomattoman paljon aiheita tämä blogin kirjoittamiseen. Pitää ensin kumminkin saada tämä ahdistava tunne jotenkin huuhdeltua pois.
Minullakin oli tänään kokous. Pohdittiin moniammatillisessa työryhmässä tulevan tapahtuman kulkua ja vaihdettiin ajatuksia edellisestä vastaavasta.
VastaaPoistaMinua muuten naurattaa ihan hillittömästi tuo moniammatillinen työryhmä, se kuulostaa niin ylinykyaikaiselta.
Käytin kokouksessa kirkollisen vihkimisen jälkeen pidettävästä tilaisuudesta kielenkäyttööni pinttynyttä termiä muistotilaisuus, ja pari paikallaolijaa ei ollut tässä yhteydessä sitä kuullut, ja kaunis naispastori hymyili niin, että päivä oli sillä pelastettu.
Muun ajan käytin laatiakseni luetteloa tilanteeseen saatavissa olevista musiikkikappaleista, ja sähköpostitin listan muille läsnä olijoille.
Sitten otin reppuni, tungin kannettavan tietokoneeni sinne, menin ulos, avasin huollosta hakemani polkupyöräni vaijerilukon ja poljin 24 km kotiin.
Se puhdisti. Siksi kerroin tämän.
Taidan itsekin turvautua johonkin samankaltaiseen juttuun.
PoistaPäivä sujui teollisuusretkeilyllä. Yksi heitti linja-autossa toista pullolla silmään.
Mutta muuten ihan pirteä reissu
JR
VastaaPoistayritä taluttaa se kestävän kehityksen ryhmäsi sinne josta jo vihjasinkin taannoin: http://www.kohtuusvaarassa.com/
Pääset itse vähemmällä.
ps
ahdistavan tunteen huuhtelussa: muista kohtuus!
Päivä sujui teollisuusretkeilyllä. Yksi heitti linja-autossa toista pullolla silmään.
PoistaMutta muuten ihan pirteä reissu
Ps. Liika on aina liikaa, mutta kohtuus on ehdottomasti liian vähän