Vähemmistömetsuri

Kauppakeskuksen  keskustorin lämpimässä vietti aikaa tusinan verran  romaaneja. Koska paikkakunnalla on  meneillään juuri nyt kirjamessut, käytämme  tässä nyt selvyyden  vuoksi  henkilöistä luonnehdintaa ” mustalainen”.

Edessäni oli siis tusinan verran mustalaismiehiä kuluttamassa aikaa. Asustus oli yhtenäinen. Suorat siistit housut oli prässätty millilleen. Kiiltonahkakengistä saattoi katsoa kuvaansa. Hiukset oli ajettu  tarkasti ja siististi..

Yksi  seurueen  miehistä poikkesi pukeutumisen suhteen  muista. Hänellä oli täydellinen metsurin  puna-oranssi  työpuku, oranssi kypärä, kuulosuojaimet ja jonkin sortin varustevyö lanteillaan. Kontrasti oli huikea. Oli pakko seisahtua  ja vähän tuijottaa. Porukalla tuntui olevan hauskaa. Metsuriksi  pukeutunut kyseli välillä ohikulkijoilta, olisiko  heillä puunkaatourakkaa  vapaana olevalle  työtä pelkäämättömälle metsurille. Kellään ei tuntunut olevan kaatomiehen tarvetta. Seurue oli  siitä asiasta hyvillään  ja kokka puheet sinkoilivat.

Siinä vietettiin polttareita. Kuten hyvin lukija tietää,  polttareissa  tehdään usein asioita, jotka  rikkovat valtakulttuurin sääntöjä ja saavat  sen näyttämään hassulta. Siinä yhteydessä myös avioliittoon menevä saadaan  näyttämään omituiselta. Ongelmaksi  tilanne muodostuu silloin kun  pienoiskulttuuri haluaa asettaa itsensä  naurunalaiseksi. Käytössä ei  ole juuri muuta keinoa kuin hypätä valtakulttuurin housuihin  ja hakea sieltä vauhtia.

Kuvassa oleva musta  väri ei ole poliittinen kannanotto, eikä kohdistu alistettuihin  väestönosiin. Kuvassa on loppusuoralle edenneen  kylpyhuone- sauna remontin  saunanäkymä jossa  tervalepällä istutaan ja  mustia seiniä tuijotetaan.