Käänteisfunktio eli oppi kaataa yhteiskunnan ojaan

Työnsä päättävän hallituksen tekemättä jättämiset jatkuvat. Sinä aikana kun minä järjestelin ensi viikon  opetussessioita  nuorisolle, hallitus oli jättänyt tekemättä uudistuksen, jossa opintotukia olisi rajattu ja nuoriso laitettu  päättämään teini-iässä  tuleva ammattinsa.

Se on hyvä  nytnäin. hallitus on huomannut saman asian kuin  hedelmäpelin pelaaja marketin eteisessä: Kun menee päin helvettiä, kaikki menee sitten päin helvetti, yritit mitä tahansa. Sitä mitä hallitus ei tunnu tajuavan, sen tajusi Kummeli – sketsiohjelman hahmo maalaisjärjellä jo pukukopissa: Me on hävitty tämä peli.

Onneksi Robertin  lähipiiri  on tämän  ongelmakentän kohta ohittanut.  Poika opiskelee tosin vielä kuukauden taikka pari,  miniä  opiskelee vielä vuoden taikka pari, vävy lopetti juuri opiskelun  ja tytär lopetti viime vuonna opiskelun

Robert itse opiskelee edelleen. Tosin minulle tulee kiire, sillä pisteitä on kertynyt  aika hitaasti ja  aikaa on kulunut  liukkaasti. Yliopiston  opiskelijakortti on kuitenkin tarjonnut kuusikymppiselle  vanhukselle oivallisesti hupia ja hyötyä. Sillä voi jopa syödä edullisesti, missä sitten kuljetkin. Tenteissä pystyy harrastamaan narsismia. Ja kun  saan  parin vuoden kuluttua eläkeläiskortin, mikään ei enää maksa minulle mitään. Kaksi viidenkymmenen prosentin alennusta tekee  yhteensä sata prosenttia.

Olemme siis moraalitonta sakkia. Opiskelemme  ja juonittelemme ja  imemme yhteiskunnalta rahaa. Sellainen   pitää tietysti lopettaa alkuunsa. Opiskeluoikeus  yliopistoissa  pitää rajata  naisilla lisääntymisikään ja miehillä  siihen ikään kuin he  reservistä poistuvat  ja kotirintaman siemenpuiksi  muuttuvat. Turha on ihmisen  opiskella asioita.

No,  olemassa olevan tiedon määrä kaksinkertaistuu noin 7 vuoden välein. Nykyisistä ammateista on 25 vuoden kuluttua jäljellä vain noin 15 prosenttia. Nykynuori joutuu elämänsä aikana hankkimaan noin 3,5 ammattia. Ammatin elinikä on sen vuoksi noin 15 vuotta. Ei ole syytä kuitenkaan antaa  ihmisten  opiskella , eikä sellaista  toimintaa pidä mennä tukemaan, sillä semmoinen on rahan tuhlausta.

Hallitus ja päättäjät eivät  oikein  ymmärrä sitä asiaa, että  koulutusinvestoinnit  tuottavat   panostuksen takaisin noin  6 kertaa  sen, minkä tuottaa  rautaan ja kalustoon ja teknologiaan  satsattu  investointi. Ongelma on se, että  tekninen  investointi  tuottaa lisäarvoa  noin  seitsemän vuotta, koulutuksellinen  investointi  noin 40 vuotta.

Hallituksen toimikausi teoreettisesti  on taas noin 4 vuotta, mutta käytännössä paljon vähemmän. Sen  tuottama lisähyöty on ajan ja tuskan käänteisfunktio. Mitä lähempänä vaalit ovat ja mitä vaikeampia ongelmia on, sitä vähemmän  hallitus pystyy tuottamaan  lisäarvoa. Se ei  pysty edes katoamaan, toisin kuin Venäjällä päättäjät pystyvät.

Ps.

Kukaan meistä  perheen opiskelijoista  ei nauti opintotukea tällä hetkellä. Opiskelemme ja teemme töitä ja opiskelemme ja teemme töitä. Peräjälkeen ja päällekkäin. Ei se mahdotonta  ole.  Tämä porukka  on aika usein ottanut velkaakin ja opiskellut sillä tavoin. Ei semmoista  asiaa ole syytä tarpeettomasti pelätä. Jos tukikuukaudet loppuvat, uudenlaisia  väyliä avautuu vastaavasti.  Minä olen opiskellut virtuaaliyliopiston kursseilla monta opintosuoritusta. Enkä ole kotoani joutunut liikkumaan  sen vuoksi metriäkään.

Eikä opiskelun tarvitse olla  normatiivisen hyödyllistä. Robert opiskelee  yleistä kirjallisuustiedettä, filosofiaa  ja sosiologiaa. Eli täyttä hömppää, mutta pirun kivaa sellaista. Ja sitä paitsi  nuo aineet tuntuvat sopivan hyvin tämän  blogikirjoittelun  tueksi.

Suurimmaksi  ongelmaksi  muodostuu se, että ammatillisen koulutuksen saralla osa  joukosta ei jaksa opiskella edes yhtä tutkintoa. Ammattikorkeakoulun kursseilla törmäsin  opettajana  harmillisiin ongelmiin sen vuoksi, että asiakkaat eivät osanneet prosenttilaskua. Koulutustuotteet ovat  sellaisessa tilanteessa  onnettomia, eikä yhteiskunta tule saamaan koskaan omiaan pois