Perimmäisiä kysymyksiä

Aloitin työssäni uuden opetusaineen. Asiakkaat olivat  viime vuodesta tuttuja. Oli jännittävää mennä luokkaan. Mietin, kuinka nuoriso on muuttunut vuodessa. Mietin samalla sitäkin, olinko itse muuttunut vuodessa ja kuinka  nuoriso vanhaan tuttuun  tällä kertaa suhtautuisi.

Sanoin huomenta.

Sanoin, että onpa mukava taas nähdä teitä

Erityisopiskelija  nosti päänsä kännykästä. Muut opiskelijat jatkoivat virtuaalisen maailman  selaamista. Nyökkäsin erityisopiskelijalle, jotta tämä tietäisi minun panneen merkille  hänen  mielenkiintonsa.

- Kuule Robert, oletko saanut viime aikoina naista tarpeeksi?

Olin varautunut lähes kaikkeen mahdolliseen. Olin varautunut jopa tähän kysymykseen, mutta viime hetkillä päätin kuitenkin väistellä vastaukseni  kanssa.

Nuoren miehen kaulan perusteella  saattoi päätellä, että 16 - vuotiaan ongelmat tässä asiassa ovat pienempiä kuin 60 - vuotiaan. Toisaalta, kun keskimäärin suomalaisessa perheessä  vingutetaan lakanoita noin 2,7 kertaa viikossa, oli sangen selvää, että tämä kysyjä, tämä nuorimies, oli myös lehtorin kiintiötä käyttänyt sumeilematta. Hylkäsin   vastauksen.

Seuraavaksi mieleeni tulivat kauhuskenaariot 1930 - luvun genetiikasta. Ajattelin huomauttaa, että lisääntymisinto näyttäisi olevan käänteisesti verrannollinen mitattuun älykkyysosamäärään. Hylkäsin tämänkin vaihtoehdon nopeasti. Kyseinen nuorimies on aika lahjakas monissa toisen asteen oppiaineissa. Lisäksi minut on kasvatettu moraaliseksi ihmiseksi, jonka kuuluu liittyä Lions Klubiin ja auttaa kaikkia Meidän Herramme muurahaisia  parhaan kykyni mukaan.

Niinpä totesin nuorelle miehelle, että ainahan sitä tietenkin enemmän voisi olla. Ja että tämä sama asia  varmasti  askarruttaa  meitä molempia. Tosin hieman eri syistä.

Edessä on kokonaisen osaamispisteen verran opintoja tässä aiheessa. Lukujärjestyksen tekijänä aion siirtää nämä oppitunnit perjantai-päiville. En siksi, että näin lopputuloksena olisi jotenkin stimuloituneempi  viikonloppu. Aion siirtää nämä tunnit perjantaille siksi, että minulla on aavistus siitä, että olut maistuu näiden oppituntien jälkeen perjantai-iltaisin taivaalliselta, lähes naisen veroiselta.

Ja mikä minä olen nuortamiestä moittimaan. Kaikki uudet oppimisstrategiat peräänkuuluttavat vuorovaikutusta  ja oppimisen kaksisuuntaisuutta. Pitää olla avoin ja altis.

Puutarhan öiset valot

                                                 Ne eivät syö mitään

                                                 poikkeavat elintavoiltaan

                 niiden aikuisuus

                                                                   ylösalaista lentoa

                                              ja rakentavat pienistä kivistä

                                              karvoituksen

                                              ja neljä siipeä

Taide

Jatkamme edellisen teeman  ja kirjoituksen inspiroimina eläinmaailman  asioista. Delfiinien lisäksi  ihmiskunta on saanut iloa myös muista  luontokappaleista, joita se on kesyttänyt, eli saattanut  itsensä kaltaiseksi ja  mukavasti käsiteltäväksi.

 Tässä taannoin  julkisuudessa esiteltiin itärajanpinnassa  asusteleva mieshenkilö, joka oli  ottanut kavereikseen karhuja. Niiden kanssa tämä sympaattinen  mies  harrasteli sitten  kaikkea mahdollista  karhun elämään kuuluvaa, mutta myös ihmisen  elämään kuuluvaa. Olipa esillä myös  videoleike, jossa eräs karhu, Juuso nimeltään, maalasi taidemaalauksia  pyöriskelemällä maalissa ja sen jälkeen  maalauskankaan päällä.

Juuso-karhun maalaukset ovat ihastuttaneet ympäri maailman, mutta kaikki eivät ole niistä tohkeissaan. Taiteilija Tiina Huhtinen-Siistonen protestoi karhutaidetta vastaan tässä taannoin sangen  mauttomalla tavalla matkimalla Juusoa luomistyössä.

Valkeakoskelainen Huhtinen-Siistonen julkaisi viime viikolla Facebookissa videon, jossa hän levittää kahdelle levylle maalia ja pyörii uimapuvussa maalausten päällä. Minuutin työn tuloksena ovat taideteokset ”Juuso-karhun uni I & II”.  Hintaa teoksilla on useita tuhansia.

Minusta tuntuu, että teosten korkea hinta johtuu siitä, että Juuson tekemä taide on kolahtanut tosi voimakkaasti taiteilija Huhtinen-Siistosen  mieleen ja sieluun. Tämän kokemuksen pakottamana hän on  joutunut käyttäytymään niin kuin on käyttäytynyt.

Taiteilijana hän näin käsittääkseni samalla  antaa suuren  tunnustuksen Juuso - karhulle taiteen synnyttämisestä, sillä eikö juuri taiteen yksi suurista  kriteereistä ole hätkähdyttäminen, kyseenalaistanimen ja kokijan pois tolalta saattaminen. Näin tämä ihmispoloinen itseasiassa  omalla käyttäytymisellään  johdattaa tämän todistelun  juuri tarkoitustaan  vastakkaiseen suuntaan.

Muutenkin taiteilijan  luomistyö on vain  kalpea aavistus Juuson  vastaavasta. Taiteilijan  uimapuku on valittu kovin konservatiivisesti ja  sen peittävyys on  tukahduttavan  laajaa. Samaa tukahduttavuutta on nähtävissä myös taiteilijan  ilmeessä ja asennossa. Taiteen tekemisestä puuttuu säkenöivyys, eroottisuus  ja  burleski.

Kuvaa katsoessa nolottaa.  Delfiinikin  olisi värimatolla poukkoillessaan saanut  ilmeikkäämpää jälkeä aikaan. Puhumattakaan  Reidar Särestöniemestä, joka tuon kaltaista sai aikaan pelkällä pensselillä ilman  itsensä tahrimista.

Veera, Delfi, Leevi ja Eevert

Olen  euforisena ja elämää nähneenä  riemuinut koko illan ja yön. Ihmisyhteisön kummallisuuksille ei näytä loppua näkyvän. SOTE - uudistus hinkkautuu hiljaa etennpäin. Maassa on  kymmeniätuhansia  turvapaikanhakijoita ja  satojatuhansia työttömiä.

Media on ottanut kuitenkin lemmikeikseen  muutaman  vedessä uivan nisäkkään. Media on  suoltanut koko vuorokauden kuvasarjoja, joiden dramaattisuus on samaa luokkaa, kuin että maan hallituksen  jäsen olisi salamurhattu taikka sota  naapurivaltiota vastaan syttynyt.

Puheenvuoro on annettu ihmisille, jotka ovat marginaalissa ja vieraantuneet elämästä.

Minä itse pidän  kauhistuttavana asiana  sitä, että noin iso meressä elävä  laji valjastetaan  ihmisen pälyiltäviksi  altaaseen. En ole heitä koskaan käynyt Tampereella katsomassa. Ei kiinnosta  sellainen sirkus. Minusta on hyvä, että delfiineistä päästiin eroon. Olisi  ollut ihan  siedettävä ajatus sekin, että ne olisi laskettu vapaaksi jonenkin Välimeren kolkkaan. Tietenkään ne eivät olisi  vankeuden jälkeen enää osanneet  saalistaa, eivätkä olisi hengissä pysyneet, mutta olisi se kuolema ollut  ainakin säädyllinen.

Kreikkalainen eläintarha kuulostaa yhtä mukavalta kuin irlantilainen  raittiusseura. Vähän siis ahdistavalta.

Miksi siis media on ryhtynyt  nostamaan tätä kummallista  siirto-operaatiota ykkös-uutisekseen? Ilmeisesti  siksi, että parempaakaan ei ole. Ilmeisesti siksi, että lehdistön ja Yleisradion piirissä on havaittu  tiedonvälityksen muuttuminen ja oma marginaalinen rooli siinä. ALMA-MEDIA on tietenkin aina harrastanut tätä. Suuri kummastelun  aihe on Yleisradion  kiinnostus tämän luokan  tapahtumaan.

Delfineillä on siis söpöt ihmismäiset nimet. Samaan aikaan  suuret massat antavat lapsilleen koirien ja kissojen nimiä, sikälis kun eivät  löydä sopivaa julkkista tai räppäriä lapsensa nimen esikuvaksi. Ilmiö on tietenkin ikiaikainen. Ilmari Kianto kirjoitti jo  asiasta aikoinaan seikkaperäisesti.

No, ensi vuonna Suomeen saadaan oikeita Panda-karhuja  15 vuoden  vuokrasopimuksella. Mahtaako tuo eteläpohjalainen pikkukaupunki  tajuta, minkälaisen härdellin se saa aikaan. On puhuttu 15 hoitajan tuomisesta Kiinasta.. Minua kiinnostaa se, kuinka monta kymmentä vartijaa ja turvamiestä sellainen toiminta työllistää ?

Osuuskaupan tytölle

Paneuduimme nuorten miesten kanssa tässä taannoin kulttuuriin oleellisesti liittyvän luovuuden käsitteeseen.  Mopo-ikäisen nuoren miehen käyntiin saattaminen vaatii kuitenkin lähes aina jonkin sortin  esiharjoituksen, jolla vireystasoa nostetaan. Ilmiö on sama, kun metsälle lähdettäessä  annetaan pystykorva- koiran haistaa haulikonpiippua.

Tämän  kertainen virtaharjoitus oli runon kirjoittaminen. Runo piti  otsikoida ja osoittaa Osuuskaupan tytölle.

Harjoitus tarjosi  runsain määrin iloa ja raikasta  arkilyrikkaa  käyttöömme. Erityisen iloinen olen siitä, että niin monet kirjoittajat osasivat spontaanisti purkaa sisimpänsä tuntoja ja jakaa meille  kielen sulosointuja.

 Kirjallisuuden opiskelijana perehdyin omaksi ilokseni myös  sisältötulkintaan siinä määrin kuin runousopin alkeet  ja kirjallisuustieteen perusopinnot  minulle  taitoa ja intoa siihen antavat.

Kirjoittajat laittavat suuren painon palveluammateissa toimivan  henkilöstön  pukeutumiselle  ja  huolitellulle  minuudelle. Olevainen on usein kirjoittajien  metaforana sille, että  lihan pitää olla tuoretta ja  kahvi  väkevää

” HIUKSESI OVAT KUIN ELOVEENA PAKETISTA

HUULESI OVAT KAAREVAT KUIN LENKKIMAKKARA

JA RINTASI OVAT PYÖREÄT KUIN KALKKUNAN

 RINTAPAISTI.”

” SINISESSÄ ESSUSSA HYMYILIT MINULLE”

 

Kirjoittajat käyttävät runsaasti aikaa ja sanoja  sille, että he korostavat kohdehenkilön ominaisuuksia  luontokokemuksien  avulla. Aurinko ja uusi päivä vuorottelevat jäävuorien kanssa.  Jörölle opiskelijalle  ei aina ole  luonteenomaista se, että hän  ammentaa  kaukaisia  mielikuvia  läheisten asioiden tulkiksi.

” SILMÄSI LOISTAA LÄMPÖÄ LAILLA AURINGON

HYMYSI ANTAA PÄIVÄÄN UUDEN VALON

LÄMPÖSI HUOKUU ULOSPÄIN SULATTAEN JÄÄVUOREN”

Usein laulaja runossaan törmää kuitenkin epätoivoon ja hallitsemattomaan kaihoon. Epäilemättä tässäkin säkeistössä suolan merkitys on jotain salattua ja meille käsittämätöntä.  Kirjoittaja haluaa viimeisessä säkeessä jättää kuitenkin toivon vielä elämään.

” SUOLASTAKIN LEIVÄN PÄÄLLE TAHTOISIN

MITÄS MUUTA SULLE MAHTAISIN, OI

KULTAKUTRI”

 

Ilahduttavaa oli se, että   monessa paperissa tehtävänanto avasi freudilaiset luukut ammoisen auki. Kuluneet metaforat avautuivat   tässä vihreässä bonus-maailmassa raikkaina ja reippaina. Kirjoittajan hahmo siirtää monessa säkeessä aloitteen palveluhenkilökunnan  vastuulle ja  käy verbaalista keskustelua ja houkuttelee lukijan  mukaansa uskaliaaseen  maailmaan, joka muuttaa  kohteen keskeiset toiminnot päinvastaiseksi; ostaminen muuttuu  antamiseksi

” ONKO TÄNÄÄN HALPAA LIHAA TARJOLLA

MUNIA VOISIN MYÖS OSTAA

JA ILLALLA NE PANNULLA PAISTAA ”

Ja viimein yltyy viimeisessä säkeistössä uudeksi tarinaksi

 

 ” HALUAISITKO SINÄKIN MAISTAA ? ”

 

Harjoituksen riemukkuus kulminoituu ehkä parhaiten seuraavan kirjoittajan  eleettömään ja  pelkistettyyn  muotokieleen.

” KUULEPPAS TYTTÖ, KERROPPAS MINULLE

MISSÄ HYLLYSSÄ ON SAAPAAT SULLA”

Lukija ei voi kuin ihastella.  Hätäinen tulkinta ilman muuta rajoittuu siihen  seikkaan, että osuuskaupassa on vielä maatalousosasto, jossa myydään kumisaappaita. Kysyjä voi  viitata  myös mahdolliseen tulevaan  parisuhteeseen, jossa on tärkeää selviytyä  arkipäivän pienistä ongelmista. Kumisaappaiden paikka voi olla kynnyskysymys.

Kysyjä voi tietenkin miettiä myös kumisaappaiden metaforailmiötä ja  vihjailevasti näin  lähestyä palveluhenkilöä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vietiin kuokka hommiin

Aamun opetus oli piristävää ja monipuolista. Katsottiin nuorten miesten kanssa  ensin  videolta miten ei pidä  touhuta ja sitten mentiin touhuamaan  niin kuin pitää touhuta. Laitettiin Ville hyttiin ja laskettiin rampit alas.

 

Kun katsojia on  tarpeeksi ja  alla kuusitoista tonnia rautaa, suurinkin hulivili hetkeksi hiljenee.  Kobelco nousi sentin tarkkuudella oikeaan kohtaan.  Ritilä hetken  natisi, mutta asettui sekin  sitten taakkansa alle hiljaiseksi.  Sidottiin miehissä  kuokka  paikoilleen.

 

Lopuksi sitten mitattiin huolellisesti kuorman korkeus.

 

 

 

 



George Suttner

Ihmisen mieltä kaivelevat usein  pienet asiat. Kaivelu-kokemus  on   hyvin subjektiivinen ja merkittävä. Ulkopuolisen on sellaista  hankala käsittää. Joku on mielestään menettänyt kokonaisen  kesän turhien asioiden murehtimiseen. Toinen on taas hukannut  sateenvarjon, joka oli edesmenneen sukulaisen lahjoittama. Joku kolmas on maannut  sunnuntaipäivän julmetussa krapulassa.

Minä olen  menettänyt luultavasti iäksi yhden Suttnerin. Keväällä  hänen maalauksensa " Vasen" , siis maljakko, vaasi, oli myynnissä Bukowskin taidehuutokaupassa. Olin saita ja kitsas  ja annoin  periksi juuri ratkaisevalla hetkellä. Hintakin jäi  sangen  alhaiseksi. Tein kuitenkin päätöksen, joka  oli peruuttamaton.

Nyt tuo maalaus on sitten  jonkun toisen seinällä. Maalaus ei ole  erityisen  merkittävä Suttnerin töiden joukossa. Maalaus ei ole erityisen  suurikaan ja sen kehyksissä on kulumaa.  Yhtä kaikki, tuo maalaus kiehtoi minua keväällä salaperäisesti ja kiehtoo edelleen. Koko loppuelämäni joudun nyt elämään muistoissani.

Voin etsiä korviketta tuhansien taulujen joukosta. Tulen ehkä löytämään jotain  yhtä mukavaa, mutta  lopullinen ratkaisu voi olla vain unohtaminen tai asian kanssa eläminen

Elokuu

On ehkä sittenkin katsottava  vähän urheilua. Mikko Ilonen  nimittäin aloittaa kavereittensa  kanssa  urheilusuorituksensa lähipäivinä kaupungissa, joka  on paremmin tullut tunnetuksi  suomalaisten rillumarei- iskelmien merimies-taivaana. Työpaikalla  tietysti joutuu tulevan viikon puolustamaan  lajin mukana oloa ja  selittämään ihmisille urheilun filosofista olemusta.

En katso muuten urheilua. En sekaannu ruokapöytäkeskusteluissa hikipisaroiden ja tuskanirvistysten  arviointiin.

Vain  yksi poikkeus  tähän  lupaukseen on syytä kertoa.

Katsoin  Beach Volley - ottelua, jossa  niukoissa vaatekappaleissa urheilleet  italialaiset nuoret naiset päihittivät huomattavan peittävästi pukeutuneet egyptiläiset  kilpasisarensa. Egyptiläisillä oli pitkät  mustat housut, pitkähihaiset  mustat paidat, turkoosit  toppi-asusteet paitojen päällä ja toisella  joukkueen jäsenellä oli lisäksi musta päähuivi.

Egyptiläiset hävisivät. Kumma juttu. Heillä pitäisi sitä hiekkaa oleman koko maa täynnä. Vain Niilin laakso on hedelmällistä mustaa multaa, mikäli Vanhaa Testamenttia on uskominen. Mutta niin vain tyttäret hävisivät. En osannut sanoa, oliko syy pelitaidoissa, vai hikisissä asusteissa.

Merkillinen laji ja merkillinen kontrasti kuitenkin  syntyi peliä seuratessa.

On siis meneillään kansallisvaltioiden  epätoivoinen  rypistys omien tunnusmerkkien ja lippujen suojaamana. On taas meneillään simuloitu  kansojen välinen  sota, jossa Luojan kiitos, tällä kertaan ei satu kovin montaa kuoleman tapausta. Mitalit lasketaan lopuksi valtioiden  laareihin kuuluvaksi. Onnistujat  vastaanotetaan samankaltaisin juhlallisuuksin kuin Paasikivi hänen palatessaan Moskovasta.

Jos nyt sattuisi käymään niin, että  Suomi saavuttaisi  muutaman kultaisen mitalin ja sen jälkeen jonkun käsittämättömän syy-seuraus - suhteen avulla lähtisi lumipallo-efektin tapainen kehitys liikkeelle, joka kehitys poistaisi  maamme   valtionvelan kolmessa vuodessa, otan tietenkin ilkeät sanani takaisin.

Ja lopuksi. Kisojen olisi  syytä loppua siksikin, että Yleisradio  voisi jälleen  lähettää monipuolisia  dekkari- ja poliisisarjoja kakkosella. Vaimoni katsoo niitä mielellään. Se ohjelma aika on ollut  kirjoittajalle viikoittain mitä suurinta juhlaa, sillä nämä ohjelmat  ovat  mahdollistaneet monen kaltaisen  omaehtoisen  harrastustoiminnan ohjauksesta vapaana.

Niinpä ......

Edellisen  postauksen  kuvassa esiintynyt  henkilö oli kuulemma puristellut naisten pyllyjä. Se tekee kipeää, ymmärrän niin. Tissejäkään ei pidä  puristella, sillä siitäkin voi saada  ulkoruokintaa ja  ovensuupenkillä nukkumista.

En lähde tämän enempää avautumaan asiasta.

Aihepiiriä voisi tarjota kuitenkin jollekin suurinumeroiselle  TV- kanavalle. Siellähän alkaa kuulemma kohta reality-sarja, jossa esitellään Suomen surkeimpia timpureita. Lukijat voivat vähäisellä analogialla kehitellä  asiasta mielessään uuden sarjan.

Tasapuolisuuden vuoksi pitänee ehdottaa myös,  että omasta ammattiryhmästäni saisi  ainakin yhtä herkullisen  televisio - spektaakkelin.  Paljon hyviä  pedakoomikko - tarjokkaita löytyy.

On lähdettävä kuitenkin koulutukseen. Kouluttajina  toimi kaksi naishenkilöä, joista toinen on erittäin räväkkä suustaan ja  toinen pärjäisi  koska tahansa valtakunnallisissa kauneuskilpailuissa. Yritän pitää näppini kurissa ja nauttia kaikesta siitä hunajasta, mitä iltapäivällä on odotettavissa.

Tuomiosunnuntain aikaa

Pitäisi taas aloittaa nuorison sivistäminen kohti aikuisuuden  portteja. Alkamassa on  viimeinen, tai  toiseksi viimeinen lukuvuosi.  Ihan kohta  yksikön johtaja kokoaa laumansa käskynjakoon. Pennut saapuvat vasta torstaina. Joukko näyttää sangen lupaavalta . Mukana ei ole ketään
toni väinö sebastian mäkäräistä. Ei myöskään yhtään nico c:llä kaveria.

On siis  olemassa sangen korkea ennustearvo sille, että he menestyvät opinnoissaan hyvin ja  löytävät paikkansa työelämässä. Toni - väinö - sebastian - kavereiden  suuri ongelma nimittäin on se, että etunimen antajat ovat usein  siirtäneet geeninsä ja kasvatustavoitteensa  nuoreen mieheen.

Mitro Repo on sinnitellyt työelämässä värikkäiden  otsikoiden saattelemana. Nyt hänet on saateltu  työelämästä työttömyyden pariin. Sellainen  lähentää pappissäätyä kansaan, luulisin. Lukijoiden on kuitenkin  syytä muistaa, samoin kuin Mitro Revonkin, että  pappeudesta  häntä ei ole erotettu, eikä oikein voidakaan  erottaa. Sen työnantajan palveluksessa hän on ja pysyy.

Minä menen kuuntelemaan  esimiehen  lukuvuoden avausta. Lukuvuosi ei  ole  synkronissa  kirkkovuoden, eikä tavallisen vuoden kanssa. Lukuvuoden  tuomiosunnuntai on nyt. Vasta toukokuussa lukuvuoden adventtia ja joulunodotusta juhlitaan.

Perhe

Opetin nuorisolle tänään äidinkieltä. Virittäydyimme  kielelliseen ilmaisuun Mind- map  tyylillä, eli  ensin opiskelija teki miellekartan  omasta  perheestään. Kuusitoistavuotiailla ei ole  yleensä vielä varsinaista omaa perhettä, vaan tietenkin me teimme miellekartan siitä perheestä, johon asianomainen kuuluu.

Huomasin asiassa monta ongelmaa.

Ensimmäinen ongelma oli hyvin arvattavissa. Moni nuorimies mieluummin rassaisi  mopoa tai kevytmoottoripyörää. Kokonaisen lauseen rakentaminen  kirjoittamalla on  yllättävän vaikea asia. Tämä taito näyttää nykynuorison keskuudessa  polarisoituvat voimakkaasti. Osa opiskelijoista oli hyvin lahjakkaita ja tuottivat tajunnanvirralla tekstiä, joka olisi saanut  James Joycen luopumaan kokonaan  kirjallisesta urastaan.

Toinen ongelma oli sangen yllättävä. Muutamien  opiskelijoiden perhesuhteet olivat sangen  monimutkaisia rakenteeltaan. Eräällä nuorella miehelläkin oli  isä, äiti, isäpuoli ja kaksi äitipuolta. Sen lisäksi  hänellä oli sisaruksia. Nopeasti laskien   hänellä saattoi olla  viisi isoisää ja viisi isoäitiä.

Jäin pohtimaan asiaa. Järkeni on nyt vähän jäissä. Jäin hahmottelemaan vähän sitä, missä järjestyksessä nuoren miehen  vanhemmat olivat  parisuhteitaan etsineet, muodostaneet ja  purkaneet. Ilahduttavaa oli kuitenkin se, että nuorimies oli asioiden suhteista perillä ja nimitti kaikkia  lämpimin ja  kaipaavin termein.

Kuvassa on isoisäni isä perheineen.

Huijauksia

Viime päivinä on käynyt selvästi ilmi se, että  ihmiselo perustuu huijaamiselle. Hakkapeliitta on huijausta, tennistähti Sharapova  on huijausta, Passat on huijausta, suksisauvoissa ei ole hiilikuitua, vaan kusilaitaa,  eli lasikuitua ja  nyt sitten uusimpana huijauksena  leviää varma tieto siitä, että ydinlaskeuma ei päällemme Cesiumin muodossa  tullutkaan, vaan Säteilyturvakeskuksen  autotalliin oli pojilta  unohtunut duunikamoja.

En luota enää mihinkään. Huijausta on kaikki. Yhteiskuntasopimusta  kasataan kuudetta kertaa. Ja kun se on saatu kasaan, tulee joku " akateeminen karjalaseura" tai muu vastaava  työtä vieroksuva   edustusryhmittymä, joka  sanoo, että aprillia, syö silliä ja juo kuravettä päälle.

Lepakot ovat saapuneet

On siis kevät.

Kauhistuttavat rytmihäiriöt  vuorottelevat  keskenään pääni sisällä. Toiset vaativat  ambulanssin soittamista ja toiset taas tuottavat  normaalia pahaa oloa ja voimattomuutta. En osaa enää nukkua. Valvon yöt ja odotan aamua ja  oppitunteja. Unen puute saa minut hourailemaan valvetilassa

Kauhistuttavampaa  on kuitenkin seurata AY- liikkeet , hallituksen ja  EK:n kuolontanssia. Minulla on tästä kaikesta edes  selviytymisen mahdollisuus. Tällä kansakunnalla ei sitä  ole, ellei  joku asia muutu muutamassa viikossa.

Kaupan kassalla PAM- neiti on  edelleen seksikäs ja viehkeä. Hän ei ole ottanut hartioilleen sitä kaapua, jota sinne sovittaa julkinen sana ja  se väki, jollei ei mitenkään koskaan käy yhdessäkään uudistuksessa. Kaupan neiti on leikuuttanut  hiuksistaan poikatukan. Se saa hänet näyttämään siistiltä, mutta vähän tiukalta. Kehuin tukkaa ja hän punastui.

Hän on relikti menneiltä ajoilta. Hän on ikiaikainen miesasiakkaan haavekuva. Hän saa rahantuhlauksen ja ostokset tuntumaan  Gin-Tonicilta lentoaseman  lähtöloungessa.

Isoisäni uhkasi kerran laittaa  nuoren  naismyyjän reppuunsa ja viedä tämän mukanaan. Uskon, että se olisi jäänyt puheen asteelle. Saimi - mummu oli jo siinä  vaiheessa  isoisän kanssa päässyt keskitettyyn  ratkaisuun, jossa  ansio- ja nautintatason nousu oli turvattua, mutta ei itsestään selvää.

Ja lopuksi tältä paikalta

Jos valtio haluaisi nyt yhtäkkiä päästä kaikista vaikeuksistaan muuttamalla  omaisuuttaan  rahaksi, se  olisi jo mahdotonta. Otetaan esimerkki. Suomessa kasvaa  noin 2200 milj.  kuutiometriä  puuta. Jos  päättäisimme yhteistuumin nyt hakata  kaikki Suomen  metsän avohakkuulla, ja myydä ne puut  kuvitteellisille markkinoille niin, että markkinat eivät siitä mitenkään häiriintyisi, saisimme noin 30 euron kuutiometrihinnan perusteella jotain 66  miljardia euroa. Meillä on kuitenkin  velkaa noin 100  miljardia.

Meille jäisi  putipuhdas maa kuumaisemineen  ja 34  miljardia   velkaa.

Minun ongelmani on unettomuus ja  päälle kaatuva stressi. Tämän maan talouselämän pitäisi myös kaiken järjen mukaan olla  uneton  ja ahdistunut. Minä voin mennä aina työterveyshuoltoon. Tällä maalla asiat ovat huonommin.

Tuolla 100 miljardilla muuten ylläpitäisi  puolustuslaitosta 40 vuotta. Sillä sadalla miljardilla  huolehtisi huostaan otetuista lapsista  60 vuotta. Sillä 100 miljardilla hoitaisi  turvapaikkaongelmaa 130 vuotta.

Paha vain, että meillä ei ole sitä 100 miljardia. Samaan aikaan  työnantajan keskusyksikkö tinkaa minulta, missä on  tämän koulutuskuntayhtymän  jäteruoka -vaaka ?

Se  onneksi eilen löytyi, joten  voimme jatkaa toimintaamme häiriintymättä ja  riemua täynnä.

Penkkarit

Penkkareista  tulee kuluneeksi tänään 42 vuotta. On siis jo korkea aika kauhistella näitä moraalittomia nykynuoria, jotka  juopottelevat ja huutelevat ihmisille ja  joidenka  vallattomuuden vuoksi poliisin pitää mitata kuorma-autojen lavojen korkeudet.

Voi aikoja , voi tapoja...

No, me kävimme herättelemässä yöllä omat opettajamme.  Marssimme kerrostaloihin ja piiritimme  rivarit. Joskus erehdyimme  talostakin.

Kerrostalojen  sisäportaikossa  nykäisimme moottorisahan käymään. Se yleensä   opettajan  herätti ihan hyvin. Turvallisuuden vuoksi olimme irrottaneet kuitenkin  teräketjun pois laitteesta. Vastaavasti herätystä tehostaaksemme painoimme  terälaipan vasten   asunnon ovea. Resonanssi oli huomattava.

Myöhemmin yöllä poliisi etsi meitä meren  jäältä, kun  muudan  asukas oli  tehnyt heille ilmoituksen  stalinistisesta  hippiporukasta, joka  häiritsee ihmisten  rauhaa.

Saksan maisterimme oli ollut kaukaa viisas ja lähtenyt pois kotoa. Hän asui pankin talossa, toisessa kerroksessa. Kun pankkiin on paha  päästä yöaikaan  sisälle, kiipesimme tietenkin paloportaita  opettajan   parvekkeelle. Hän oli jättänyt sinne  kauniin ja  asiayhteyteen sopivan viestin siltä varalta, että  täyttäisimme hänen odotuksensa ja todella kiipeäisimme ylös  ikäneidin  luo.

Ja paljon muutakin ehdimme tehdä. Emme kuitenkaan mitään  kauheaa ja moraalitonta. Ihan tavallisia juttuja.

VALMA

ALMA oli  isoäitini. Hän oli rakastettava ja ihana. Hän toi kaksi kertaa  Kannakselta  kuusi lasta ja kahdeksan lehmää turvaan. VALMA taas tarkoittaa ehdottomasti vaikeuksia  ja kauheuksia. Eikä kyse ole nyt  hänestä, vaan siitä.

VALMA on  oppilaitoksen yksi luokka. VALMA kerää huomaansa ne, jotka eivät halua opiskella, taikka eivät pysty opiskelemaan. Heidät on kerätty valmistavaan  luokkaan, jossa he saavat palloilla ja  kierrellä ja puuhastella  tuettuna ja turvattuna. Yhteiskunnan vankkumaton usko on, että  palloilu, puuhastelu ja  pyöriskely  aiheuttaa  ahaa elämyksen  nuoren päänupissa ja  seuraavana  keväänä VALMA- katalyytin perseeseensä saanut riiviö hakeutuu  metallipuolelle ja etenee siitä sujuvasti KONE osakeyhtiön  toimitusjohtajaksi.

VALMA on oppilaitoksen suurin  luokka.

Tänään kolme heistä saapui  oppitunnilleni omien  opiskelijoitten joukkoon. tai , oikeastaan  yksi saapui. Kaksi oli jossain palloilemassa, puuhastelemassa taikka pyöriskelemässä.

Me opiskelimme Kulttuurin tuntemusta ja teimme monen sorttisia  harjoituksia. VALMA - kaveri  räpläsi kännykkäänsä. Hän oli siinä jo aika  näppärä ja  taitava. Näytti siltä, että hän raportoi muille VALMA - massoille tämän koulutusohjelman tarjoamista  opintomahdollisuuksista.

Oppitunnit loppuivat Win -Win  tilanteeseen. Meille eivät VALMA- massat  vyöryneet hallitsemattomina ja VALMA - massat taas selviytyivät oppimisen uhkaavasta tilanteesta  ilman verinaarmua. Käskin  oppilasta ottamaan  oppitunnilla pipon pois päästään, joten on tietenkin mahdollista, että  olen tänään aiheuttanut   henkistä ja sielullista kipua nuorelle ja näin lopullisesti ohjannut  hänen  polkunsa jonnekin  pimeyteen.

Minä aion joka tapauksessa  pitää  kiinni  omasta kokemattomuudestani  ja  edelleen varata itselleni  oikeuden  jatkaa Jari Tervon  viitoittamalla tiellä.:  Ihmiskunta  tarjoaa loputtomasti hämmästeltävää ja yksilöllö on lupa hämmästyä

Vuoden tärkein päivä

Miehelle tärkeintä on selvitä  kunnialla ja naarmuitta  auton vuosikatsastuksesta. Erityisen kunniakasta on  selvitä oman auton  katsastuksesta. Sellainen menestys  antaa glamouria miesporukoissa. Kaikkein parasta olisi tietenkin se, että autossa olisi  joku vika, jota katsastusmies ei huomaisi.

 

Minä epäonnistuin  tänään vaimoni auton katsastuksessa kuin akat. Saattoi olla viimeinen kerta, kun itse vien autoa sinne.

 

Autoa kehuttiin kovasti. Minulle sanottiin, että  nivelet sillä on  priimakunnossa. Mistään ei klenkkaa, eikä kalise. Jarrut  aavistuksen  puoltavat vasemmalle. Sanoin katsastusmiehelle, että omistajallakin on sitä suvussa. Samaa tautia.

 

Heidän pakokaasuanturinsa  ja mittarinsa olivat  rikki. Jo edellisen auton kohdalla  tuliterä Nissan sai letkun perseeseensä kolme kertaa, ennen kuin  säädyllisiä lukemia alkoi  tulla. Vaimon auto ei  suostunut edes uusinta - otoilla antamaan laillisia pitoisuuksia.  Arveltiin  että Passat, mikä Passat.

 

Lappuun kirjoitettiin, että kelpaa, vaikka lukemat olivat suuret. Rajalukemat olivat  suuremmat vielä viime vuonna, mutta nyt sitten tietokone kuulemma antaa kaikille  tämän merkkisille  pienemmät vaatimukset. Katsastusmies kysyi, kelpaako minulle. Sanoin, että kelpaa. Kielesi mittauslappuja tienpäällä näyttämästä. Sanoin sen  ensi tilassa repiväni.

 

Sitten hän sanoi, että vaihdekeppi on kankea ja  jäykkä ja synkronointirenkaat on ehkä menossa. Siitä oltiin yhtä mieltä. Naisväki ryskäyttää vaihteet tuosta vain, väkisin ja  ilman tunnetta. Puhuttiin siitä, että jos kaikissa autoissa edelleen olisi  544 PV -Volvon  vaihdekeppi, laatikko kyllä ehtisi mukaan, sillä vaihdekepin  liikkeet  olisivat  sen verran pitkät, että niitä vaihteita ei  hätäisinkään emo runno päälle. Vanhemmissa Muna - Volvoissa tosin  synkronointia ei ollut, joten hätäilyäkään ei saanut olla.

 

Kysyin, vaihdanko laatikon  vai vaimon. Katsastusmies sanoi  että  mitä turhia, tuolla laatikolla ajaa ihan hyvin. Jäin miettimää, mitä teen sitten vaimon suhteen.

Minä en  huomannut siinä laatikossa mitään ihmeellistä.

Kuvassa kaunis ja yksinkertainen 544 - Volvon laatikko

Ennustuksia.....

Jos on pakkanen Paavalina (25.1.),
silloin helle Helluntaina.
Jos ei kylmä Kynttelinä (2.2.),
eikä pauku Paavalina (25.1.),
ei oo kelpoa keseä.

Se menee sitten ensi kesäkin vesisateessa ja kylmyydessä. Juhannukseen asti on  yhdeksän  astetta lämmintä ja siitä eteenpäin vähän lämpimämpää, mutta  odotettavissa on, että  oluentarjoilulämpötilan ja ulkoilman välille ei synny suuria harppauskerroksia. Voimme   rauhassa ryhtyä odottamaan kesää 2017.

Se onkin merkittävä  kesä. Silloin  nimittäin on ihan sama, onko säätila sitä sun tätä. Sinä kesänä nimittäin  vuosiloma on lyhennetty ja lomarahat leikattu. Kesä  2018 on taas hyvä joka tapauksessa. Silloin viimeistään loppuu työsuhde ja  alkaa  KEVA -suhde. Jos elonpäiviä siihen asti riittää.

Muutama  muukin ennustus  on syytä laittaa liikkeelle. Ensi vuonna Suomessa tullaa puhumaan 120 eri kieltä. Seuraavana vuonna 130 kieltä. Baabelin  älämölö  saavuttaa vääjäämättä  jokaisen  sopen ja  niemen ja notkelman. Tänä vuonna Suomessa puhutaan jo 100 eri kieltä.

Tuo ei nyt kumminkaan ole mitään sen  rinnalla, että Lontoon kaupungin kouluissa lapsoset puhuvat jo nyt 300 eri kieltä. Minulla ei ole  ennustajan kykyjä pohtia sitä, kuinka se luku muuttuu ensi vuonna. Menen kohta  nuorten miesten englannin oppitunnille vartioimaan laumaani ja  pitämään huolta siitä, että jos kun rivouksia  huudellaan, se tapahtuu jollakin  opetussuunnitelmassa olevalla  kielellä.

Ja lopuksi tältä paikalta. Tiesittekö, että  sana " pulla"  tarkoittaa  romanian kielessä sitä aarretta, jota naiset salatusti kantavat ja josta miehet  taitavia kirkkoveneen  kuvia piirtävät. Älkää siis  huudelko bukarestilaisen katukahvilan  tarjoiluhenkilökunnalta pullaa, ellette sitä todella tarkoita

Tuloksia

 

 

 

 

 



No, niin. Tässä ovat 17 vuotiaiden nuorten miesten intohimot ja kuvitelmat taulukko - muodossa. Automerkit ovat ylhäällä x -akselimaisesti vaakasuorassa ja huulet pystyssä vasemmassa reunassa. Alkuperäinen kuvahan oli tämä. Vastaajia oli 15.

 

A- tyypin nuoren naisen kirkkaat huulet kiinnostivat tietysti eniten. A- tyypille antautuisi 9 nuortamiestä. Autojen suhteen mielipiteet hajaantuivat. vain 2 valitsi BMW- merkin ( 13 %) , 2 myös valitsi Audin ( 13 %) ja loput … viisi ( 33 %) valitsivat konservatiivisesti Mersun

B- tyypin huulia ei kukaan kokenut kiinnostaviksi.

 

C- tyypin hillityt ja vähän vanhemman naisen huulet kiinnostivat 6 ( 33 %)vastaajaa. Yksi vastaaja ( 6,6 %) olisi vienyt c -tyypin huulet Audin nahkapenkeille, mutta kaikki muut, eli viisi vastaajaa ( 33 %) olisivat vieneet nämä huulet Mersun tuoksuja haistelemaan

 

Voimme siis todeta ainakin sen, että nuoret miehet eivät ole erityisen valmiita turvautumaan Bemariin, jos muitakin autoja on tarjolla. Toiseksi näyttäisi siltä, että jos on halukkuutta valita huulet värimaailman kirkkaammasta päästä siten, että huulet myös indikoivat mahdollista nuorta ikää ja rietastelua, autojenkin suhteen ollaan valmiit hyväksymään mikä merkki tahansa.

 

Jos taas nuorimies on konservatiivisesti suuntautunut ja himoitsee hillittyjä huulia, hän suurella todennäköisyydellä on valmis valitsemaan myös autonsa konservatiivisen merkin mallivalikoimasta.

 

Otos on tietenkin pieni . Kiin - neliötestiä en ole tehnyt, mutta ilmankin on helppo sanoa, että kaikki tilastotieteen periaatteet on tässä ohitettu. Tarkoitus olikin ainoastaan selvitä yhdestä oppitunnista.

Sosiologista askartelua

Nuorison mielenkiinnon  ylläpitäminen vaatii kekseliäisyyttä ja innovatiivisuutta. Silti  joskus kaikki menee  mönkään.  Joskus taas syntyy riemastuttavia  oppimistuloksia ja  innokasta syventymistä  tehtävään.

 

Tänään minulla oli välipalana tällainen  pikku tehtävä. Siinä vasemmalla puolella  kirjaimin on koodattu  kolmet   huulet. Oikealla puolella  on taas numeroilla kuvattu kolme nuorison ihannoimaa automerkkiä.

 

Kohderyhmän keski-ikä on 17,5 v. On siis oletettavaa, että molemmat kuvasarjat kiinnostavat heitä ainakin jossain määrin. Pyysin heitä tutkimaan huulia ja  autoja. Sitten pyysin heitä valitsemaan  sen huuli/auto  kombinaation, jonka he uskoivat omasta mielestään  tarjoavan heille suurimman  maallisen ja taivaallisen nautinnon.

 

Vastaajia oli 15.  Tulokset olivat oivallisia ja  henkeäsalpaavia.

 

Jos lukijat olisivat höveleitä ja vuorostaan nyt vastaisivat. Vastauksen voi lähettää  kommentoimalla  tätä kirjoitusta kirjain-numero yhdistelmällä sekä sukupuolella. Etusija annetaan tietenkin  tässä demonstraatiossa  miespuolisille lukijoille. He voivat kommentoida  oman mielipiteensä. Naispuoliset kommentoijat voivat taas  vastata sen, mitä he arvelevat  nuorten miesten vastanneen.

 

Minä sitten  voin  kommentoida  ja vertailla

Paheiden summa on vakio

Puhuvat, että  tupakan hintaa nostetaan rajusti. On kuulemma hyvä asia se. Ehkä. Se  kuitenkin rokottaa nk. köyhää kansaa eniten, sillä se harrastus näyttäisi  kiinnostavan yhteiskunnan  alimpia kerroksia eniten

Minun nuoruudessani puolet miehistä tupakoi. Nykyään  tupakoivia miehiä on vain 17 %. Niiltä harvoiltakin  jäljellä olevilta tupakoitsijoilta  valtio saa noin 1 mrd.  euroa  tänä vuonna. Hieno homma. Ja sairaanhoitokuluissa ja sairauslomissa  säästetään kovasti rahaa.

Toisaalta, huumeiden käyttö on nelinkertaistunut kahdessa vuosikymmenessä. Kuulemma  40 % nuorista aikuisista  on kokeillut jotain muutakin kuin kossu-kessu  kombinaatiota. Yhteiskunnalla riittää työtä. SOTE - sektori saa aidosti puuhastelle myös tulevaisuudessa. Ihminen ei ole kokonaan  menettänyt mielenkiintoaan  todellisuuden  muovaamiseen keinotekoisesti

Työt alkavat, saakot siis lukijatkin hommia

		Kulttuurien tuntemus
		Rauman Giäl
			Kirjain
	1.	Ämpärpori=			A	Juoppo
	2.	Juato=			B	Jalka
	3.	Kusinunnu=			C	Västäräkki
	4.	Hyyrläine=			D	Höyrylaiva
	5.	Haaver=			E	Tuulenpuoli
	6.	Helvolttas=			F	Salakuljettaa
	7.	Firapel=			G	Laituri
	8.	Kolitramp=			H	Naakka
	9.	Kippo=			I	Rautakala
	10.	Luuvart=			J	Höyrylaiva
	11.	Kirkkhakkine=			K	Varpunen
	12.	Piiknääkär=			L	Lakki
	13.	Lee=			M	Räkättirastas
	14.	Föörpollari=			N	Uusikaupunki
	15.	Holan=			O	Tyynenpuoli
	16.	Kapys=			P	Rinnat
	17.	Hakokolppune=			Q	Sivutyö
	18.	Paskharak=			R	Kakara
	19.	Riukhänd=			S	Kainalosauva
	20.	Kääp=			T	Koppakuoriainen
	21.	Onkar=			U	Laiva
	22.	Kryky=			V	Närhi
	23.	Korro=			X	Vuokralainen
	24.	Rötö=			Y	Outo
	25.	Kontt=			Z	Halvalla
	26.	Kläpp=			Å	Tauko
	27.	Klookk=			Ä	Laivakeittiö
	28.	Kaanesta=			Ö	Haaksirikko
	29.	Kalkas=			aa	Ajaa takaa
	30.	Kaija=			bb	Niittyleinikki
	31.	Trokat=			cc	Uroshaahka