Elokuu

On ehkä sittenkin katsottava  vähän urheilua. Mikko Ilonen  nimittäin aloittaa kavereittensa  kanssa  urheilusuorituksensa lähipäivinä kaupungissa, joka  on paremmin tullut tunnetuksi  suomalaisten rillumarei- iskelmien merimies-taivaana. Työpaikalla  tietysti joutuu tulevan viikon puolustamaan  lajin mukana oloa ja  selittämään ihmisille urheilun filosofista olemusta.

En katso muuten urheilua. En sekaannu ruokapöytäkeskusteluissa hikipisaroiden ja tuskanirvistysten  arviointiin.

Vain  yksi poikkeus  tähän  lupaukseen on syytä kertoa.

Katsoin  Beach Volley - ottelua, jossa  niukoissa vaatekappaleissa urheilleet  italialaiset nuoret naiset päihittivät huomattavan peittävästi pukeutuneet egyptiläiset  kilpasisarensa. Egyptiläisillä oli pitkät  mustat housut, pitkähihaiset  mustat paidat, turkoosit  toppi-asusteet paitojen päällä ja toisella  joukkueen jäsenellä oli lisäksi musta päähuivi.

Egyptiläiset hävisivät. Kumma juttu. Heillä pitäisi sitä hiekkaa oleman koko maa täynnä. Vain Niilin laakso on hedelmällistä mustaa multaa, mikäli Vanhaa Testamenttia on uskominen. Mutta niin vain tyttäret hävisivät. En osannut sanoa, oliko syy pelitaidoissa, vai hikisissä asusteissa.

Merkillinen laji ja merkillinen kontrasti kuitenkin  syntyi peliä seuratessa.

On siis meneillään kansallisvaltioiden  epätoivoinen  rypistys omien tunnusmerkkien ja lippujen suojaamana. On taas meneillään simuloitu  kansojen välinen  sota, jossa Luojan kiitos, tällä kertaan ei satu kovin montaa kuoleman tapausta. Mitalit lasketaan lopuksi valtioiden  laareihin kuuluvaksi. Onnistujat  vastaanotetaan samankaltaisin juhlallisuuksin kuin Paasikivi hänen palatessaan Moskovasta.

Jos nyt sattuisi käymään niin, että  Suomi saavuttaisi  muutaman kultaisen mitalin ja sen jälkeen jonkun käsittämättömän syy-seuraus - suhteen avulla lähtisi lumipallo-efektin tapainen kehitys liikkeelle, joka kehitys poistaisi  maamme   valtionvelan kolmessa vuodessa, otan tietenkin ilkeät sanani takaisin.

Ja lopuksi. Kisojen olisi  syytä loppua siksikin, että Yleisradio  voisi jälleen  lähettää monipuolisia  dekkari- ja poliisisarjoja kakkosella. Vaimoni katsoo niitä mielellään. Se ohjelma aika on ollut  kirjoittajalle viikoittain mitä suurinta juhlaa, sillä nämä ohjelmat  ovat  mahdollistaneet monen kaltaisen  omaehtoisen  harrastustoiminnan ohjauksesta vapaana.