Lepäävä silta

Lepäävä silta

torstai 28. toukokuuta 2015

Lämmittää

Aurinko paistaa sateen jälkeen. Se lämmittää mieltä ja  saa ilon pirskahtelemaan  pintaan. Huden hallituksen  aikeet saavat  lisää hikeä pintaan. Tältä sen kevään kuuluu maistua, totta vie !

Purjevene on hävitetty. Purjenumeron muistan vielä. Se oli L-4752 .... luulisin. Verottaja ei kuitenkaan enää pääse kiinni minuun tuon  vanhan elitistisen syntini  takia. Olo on keveä. Kawasakikin on myyty ja entisöity ja uuden omistajan harteilla. Se lisävero on myöskin maksuunpantava toisessa kaupungissa ja toiselle miehelle. Naurattaa....

Tupakin kirotkin olen karistanut harteiltani pois. Sekin  taakka ei paina eikä koukkuselkää rasita.

Näyttää siis, että päsäen aika vähällä. Varastossa on  25  kiloa  Viking - sahtimaltaita. Know -how  suomalaiseen perinnejuomaan on hankittu ja taito pysyy.  Indian Pale Alekin syntyy tiukan paikan tullen tuosta vain.

Huomaan olevani helpottunut siitä, että näin ensi alkuun asiat eivät  kolahda kovinkaan pahasti nilkkaan. Opiskelijoiden tyhjiä energiajuomatölkkejä keräämällä pystyy ostamaan hernekeittoa ja  joskus kokolihaleikettäkin. Nokkosista voi  tehdä  salaattia ja sosetta ja muhennosta.

Eläkkeeseen on vielä aikaa. Sitä ne tietenkin pienentävät, mutta sitten  eletään sen mukaan. Luetaan kirjoja ja  käpsehditään pihalla ja metsissä ja poluilla. Kierretään kirpputoreja  ja parsitaan vanhoja äidinkutomia sukkia.

Pahempaa minä odotin. Tuommoisten leikkausten kanssa  saatetaan tulla jopa  toimeen. Meidän perhe maksoi  v. 1992 asuntolainasta korkoa 16,75 % ja kotona oli kaksi pientä lasta. Silloinkin tultiin toimeen. Mikä ettei nyt.

1 kommentti:

  1. Eihän se varmaan mikään empaattisen ihmisen paikka ole tuo asioista päättäjänä oleminen.
    Minä en osaa vielä sanoa tuosta hallituksesta mitään, enkä sen ohjelmista.
    Sitähän ne tekee mitä osaavat, eikä ne mitään sille mahda, että tämä maailma on muuttunut semmoiseksi, että lämpimissä maissa, joissa asumukseksi riittää vaikka savimaja, on rajattomat määrät työhaluisia kokoamaan meille kännyköitä, televisioita, tietokoneita ja autoja semmoisella hinnalla, että ne kannattaa ilmojen halki tai valtameriä pitkin tänne lennättää.
    Kun saavat niitä tänne myytyä ensin niin kauan kuin meillä rahaa on, myyvät sitten toisilleen.

    Kyllähän toimeen tulee, kun laittaa suun säkkiä myöten. Minäkin tulin vuonna 1992 toimeen, vaikka työt olivat enempi satunoisia, ulosottomiehen piikissä 600000 markkaa velkaa, ja korkoa taisi päivässä tulla kolmisensataa markkaa.

    Marjametsä, sienestys, kotitarvekalastus ja asumiskulujen minimointi sen mahdollisti. Eihän se varsinaisesti pärjäämistä ollut, mutta jotenkin sitä vain rimpuili päivästä toiseen.

    Olin peräti hämmästynyt, kun kykypuolueen kulttuuriministeri hehkutti, miten hyvä on kirjastolaitos. Siitä olen samaa mieltä. Kirjastot ovat sivistyksen saareke, meneepä muuten miten hulluksi tahansa.

    Minä en ole uskonut eläketurvaan enää pitkään aikaan. Jo ennen nykyisen taantuman aikaa epäilin sitä. Korotettua eläkemaksua menee minultakin, mutta ihmeitä täytyy tapahtua, että niistä joskus osalliseksi pääsisi. Epäilyni ei perustu mihinkään faktoihin, vaan ihan aavistuksiin.

    Käsittääkseni eläkejärjestelmää luotaessa ihmisen elinajanodote oli pienempi kuin nyt. No, kunhan tässä vähän kurjistutaan, niin eiköhän sekin siitä taas alene.

    Mikään ei olisi minulle mieluisampaa kuin olla väärässä tässä aavistuksessa.

    Mutta mikäs, hallitus on semmoinen kuin vaaleissa äänestämällä saatiin muodostettua. Ja toisaalta, Kariavia siteeraten, hallitus on kelvollinen niin kauan, kun sen edustajat eivät hae kansalaisia öiseen aikaan kuulusteltaviksi ja leireille.

    VastaaPoista