Lepäävä silta

Lepäävä silta

tiistai 28. huhtikuuta 2015

Koettelemuksia


Olin opiskelijoiden kanssa retkeilyllä. Siellä sattui  hyvin erikoinen juttu.


Söimme vähän eväitä ja sitten  lähdin  toisen opettajan kanssa  kävelemään pitkin matkailualueella olevaa  polkua. Kävelimme  2-3 km lenkin, jonka jälkeen palasimme  takaisin  eväidensyöntipaikalle. Siitä sitten  lähdin  ensimmäistä autokuormaa  ajamaan kohti oppilaitosta.

Minulla oli jano, joten kaivon eväslaukustani limsapullon esille. Ihmettelin, mitä siellä on ....

Sitten tajusin, että  kävelymme aikana oppilaat olivat menneet minun henkilökohtaiselle eväslaukulleni ja avanneet avaamattoman limsapullon ja  sulloneet sinne pulloon sisälle  sopivaksi  nakertamansa  grillimakkaran.

Opiskelijoilta loppui koulu siltä osin, mutta aamulla minulla on heille  englannin kieltä. Saatan kuitenkin  puhua myös suomea ja satakuntaa.. On ehkä nostettava asiasta prosessi ja haloo. Jos  syyllistä ei heti löydy, eteen voi tulla aika hankala ja tuskainen tie  opiskelijoille. Olen normaalisti kiltti ja rauhallinen  ihminen. Minä en kuitenkaan siedä , että minun laukkuuni mennää. En siedä myöskään  sitä asiaa, että  ruokaa  käsitellään leikkikaluna. 

Ja tietenkin olen loukkaantunut ja nöyryytetty. 

Enää  kolme  vuotta eläkkeelle.  Saatan informoida teitä jatkossa, jos prosessi etenee mielenkiintoisten vaiheitten  läpi.

4 kommenttia:

  1. JR

    aivan älytöntä ja tolkutonta!
    Niin kuin vappu ainainen ois noille kavereillasi. Pistävät joskus tuota tahtia pulloosi kusta paskaa tai huumeita... Ei voi jatkua.

    Katopa tuota tään päivän blogipottuani: perusta tuollainen kurileiri.

    VastaaPoista
  2. Minulla oli muinoin työskennellessäni raavaiden miesten töissä työkaverina muuan mainio Mikko.
    Jos hänelle olisi kuvailtu sinulle tehty jekku, olisi Mikko sytyttänyt North Staten, savukkeen pää olisi noussut niin paljon ylöspäin kuin se ihoa polttamatta olisi ollut mahdollista ja lausunut seuraavasti:
    "Jo olj heittijöetä poikija. Semmosia pitäsj antaa selekään ja kovasti! Oppisivat pe--e-eet olemaan ihmisiksj."

    Mikolle kun asiat olivat selviä. Kun ollaan kunnolla, ollaan rauhassa, ja jos ollaan ei-kunnolla, niin silloin varisee.

    Mikolla oli ihan oikeaa viisautta.

    VastaaPoista
  3. Tiedän mistä puhut. Opetin 35 vuotta yläasteella, nyt 5 vuotta eläkkeellä. Olisi tarina jos toinenkin kerrottavana, itse koettua ja sivusta seurattua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, Marjatta, kaikkea ei voi kertoa. Täysi-ikäisen on kestettävä alaikäisten temput. Se on vähän hankalaa, kun koko ikänsä on opettanut insinöörejä ja AMK- opiskelijoita. Hyppäys toisenasteen erityisopettajan rooliin syö miestä.

      Kuten tiedät, jos kirjoittaisi kaiken tänne, kukaan ei uskoisi mitään. Parempi on siis toimia sijaiskasvattajana ja yrittää paikata niitä aukkoja joita vanhemmat ovat jättäneet.

      Mukavaa, että uusia lukijoita tänne ilmaantuu

      Poista