Akalamppa nilimantti aka tuppuravahjas mehjakus.
Koistaita särppöily ahdenat.
Uissamaan
Raannostua es siemisuudet
Vitun persenaama !!!
Neljä ensimmäistä riviä on koottu toisen asteen lukitestin sanoista.
Viimenen rivi on koottu opiskelijan lausunnoista opettajaan koskien. Tämä
ei tapahtunut lukitestissä, vaan toisella tunnilla ja toisessa yhteydessä.
Vaikuttaisi siltä, että loistavaksi ylistetty koulutusjärjestelmä ei tavoita aivan kaikkia.
VastaaPoistaTai sitten kirjoitettu kieli on jotain alku-ugrilaista, ja kommentti tokaisu siitä, kun testaaja ei heti oivalla sitä.
Että onko se koulutusjärjestelmä sittenkin jopa yliloistava?
jr
VastaaPoistavois olla myös Hans Selon kehutusta romaanista Diiva.
Vielä pahemmassa lirissä olisit jos kotona käytäs tuommosta keskustelua! (huumoria huumoria)
Miksi blokisti valittaa ? Tuon alla olevan raportin mukaa ei ole syytä !
VastaaPoistaOECD-tutkimus: Suomalaiset opettajat ja rehtorit luottavat ammattitaitoonsa oppimisen edistäjinä
tiedote
09-12-2014
Suomessa opettajat pystyvät opetuksessaan vaikuttamaan paljon oppimista edistäviin asioihin. Alakoulun opettajista 89 prosenttia uskoo vaikuttavansa oppilaiden arvostukseen oppimista kohtaan. Yli 70 prosenttia heistä uskoo voivansa auttaa oppilaita ajattelemaan kriittisesti. OECD julkaisee kansainvälisen alakouluja ja toisen asteen oppilaitoksia koskevan raportin tänään.
Suomen alakoulun, yläkoulun, lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opettajat pitävät työstään. Yli 90 prosenttia kaikkien kouluasteiden opettajista on tyytyväisiä tekemiseensä ja nauttii työstään. Alakoulujen opettajista 57 prosenttia ja toisen asteen oppilaitosten opettajista jopa 69 prosenttia uskoo, että heidän ammattiaan arvostetaan yhteiskunnassa. Esimerkiksi Tanskassa vain 17 prosenttia alakoulun opettajista ajattelee näin. Luvut ovat selvästi Suomea heikompia myös muissa Pohjoismaissa kaikilla kouluasteilla.
Suomessa ja muissa tutkituissa maissa alakoulujen opettajat tekevät paljon yhteistyötä. Keskimäärin 80 prosenttia opettaa tiimityönä samalla oppitunnilla. Yli 90 prosenttia opettajista toimii yhdessä yli luokka- ja ikäryhmärajojen. Oppimateriaalien vaihto kollegoiden kesken on hyvin yleistä. Sen sijaan Suomessa yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa tiimityöskentely ei ole kovin yleistä, jolloin henkilökohtainen vastuu omasta opetustyöstä korostuu. Suomessa ei myöskään ole tapana havainnoida toisten opettajien tunteja millään kouluasteella.
Suomessa ala- ja yläkoulujen sekä toisen asteen oppilaitosten opettajat ovat päteviä hoitamaansa tehtävään. Pätevistä opettajista ei rehtoreiden mukaan ole merkittävästi pulaa. Puutetta on lähinnä tukihenkilökunnasta, erityisopettajista ja tietokoneista opetuskäytössä.
Perehdytys ja täydennyskoulutukseen osallistuminen vähäistä
Melkein puolet tutkittujen maiden rehtoreista ilmoitti, ettei heidän koulussaan järjestetä mentorointia eli tukitoimintaa, jossa kokeneemmat opettajat tukevat ja ohjaavat kokemattomampia kollegoitaan. Suomessa opettajien perehdytys on kaikilla kouluasteilla vähäistä. Yli 60 prosentissa alakouluista ei ole tarjolla uusille opettajille hyödylliseksi koettua mentorointia. Opettajankoulutuksen koetaan antavan liian vähän valmiuksia kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön, moniammatilliseen yhteistyöhön, työrauhakysymyksiin ja haastavimpien oppilaiden kohtaamiseen.
Opettajien ammatillisen kehittymisen mahdollisuus eli osallistuminen täydennyskoulutukseen on Suomessa selvästi niukempaa kuin muissa tutkimukseen osallistuneissa maissa. Niissä keskimäärin 90 prosenttia alakoulun opettajista on osallistunut ammatillisen osaamisen kehittämiseen viimeisen vuoden aikana. Suomessa osallistuminen on 10 prosenttiyksikköä vähemmän. Osallistumispäivät jäävät vain muutamaan vuoden aikana. Suomessa opettajat kaipaavat eniten tietoa tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksista ja harjaantumista työpaikan uusiin teknologioihin sekä erityisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden opetuksen taitoja.
Tutkimukseen osallistuneissa maissa ja myös Suomessa opettajilta puuttuvat työssä hyödynnettävät palautejärjestelmät, joiden tavoitteena olisi parantaa opetuskäytänteitä ja oppilaiden oppimista. Suomessa esimerkiksi alakoulujen opettajat saavat palautetta kauttaaltaan vähemmän kuin muissa tutkituissa maissa. He saavat palautetta lähinnä toisilta opettajilta (57 %) ja koulun rehtorilta (55 %). Noin 24 prosenttia heistä ei ole saanut palautetta työstään lainkaan nykyisessä koulussaan.
En valita. Ammattini on yksi kaikkein hienommista. On etuoikeus opettaa toisia.
PoistaKritisoin sitä, että opiskelijoiden mielenterveysongelmat ovat lähes hoitamatta. Kritisoin sitä, että vuosittain otetaan noin 16 000 nuorta huostaan, kun kotona ei pystytä tukemaan opetusta ja elämänhallintaa yhtään.
Kritisoin sitä, että tästä syntyy yhteiskunnalle vuositasolla 1,6 mrd menot. Vertailuna voisi sanoa, että maanpuolustuksen menot ovat noin 2,4 mrd.
Kritisoin sitä, että olemme menettämässä x sukupolven lisäksi myös y- sukupolven. Ja kaikki lähti tavallaan liikkeelle siitä, että 1990 luvun lamaa ei hoidettu ollenkaan tältä kannalta.
Toisenasteen opiskelijoiden elämä, maailmankatsomus ja kotona opitut taidot ovat kauhistuttavan vinoutuneita ja väärään suuntaan johtavia. Ammattiin saanto näyttäisi nykyään olevan noin 50 % koulutusksen läpikäynneistä. Se toinen puoli jää katsomaan sivusta kun maahanmuuttajat vievät heidän työsnsä
Käytävillä palloilee lauma lähihoitajaopiskelijoita, jotka polttavat askin tupakkaa päivässä, jotka painavat noin 90 -120 kg ja joiden sieviä käsivarsia koristavat eri suuntausten tatuointitarinat. Jos ei prosenttilasku onnistu, niin miten sitten lääkelaskut.
Mutta kokonaisuutena tietenkin anonyymi on oikeassa, kuten opiskelijakin. Minä olen ruikuttava paska, joka on ehtinyt pilata jo noin 1000 esimiehen maailman ja aiheuttanut sillä tavalla suurta vahinkoa tälle yhteiskunnalle
Opettajien tunteista ja tunnelmista voi muuten lukea OPETTAJA -lehdestä. Se on muuten aika kehnolehti, mutta sen artikkelit opettajien jaksamisesta ja kouluväkivallasta ja kiusaamisesta ovat aika mielenkiintoista luettavaa.
Suosittelen