Lepäävä silta

Lepäävä silta

sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Tuulella ei ole ystävää....

Minulla sitä vastoin tuntuu olevan.

Paikkakunnalle puuhataan tuulivoimapuistoa.  Kahden päivän aikana jo kaksi  tuttavaa on ottanut minuun yhteyttä ja esitellyt tuuliasiaa siten, että minun pitäisi  kirjoittaa nimeni adressiin. Molemmat  nimenpyytäjät argumentoivat tuulivoimaa vastaan, mutta heidän argumenttinsa vaihtelevat.

Syöttötariffin kalleus  on tietenkin  asia, joka nostaa niskavillat pystyy niiltä, joita kateudensynti vaivaa. Yhteisten veromarkkojen syytäminen  ulkopaikakkuntalaisen firman  taskuun  puistattaa ihmisiä. Sitten on niitä, joiden  silmään eivät  kaukaisuudessa pyörivät   roottorit sovi. Lähempänä asuvat taas sanovat, että jäätä lentää  ja ääntä syntyy. Metsämiehet sanovat, että riista kaikkoaa pois alueelta.

Minä en osaa sanoa oikein mitään. Minusta sama energia voitaisi  tehdä  metsässä kasvavasta bioenergiasta halvemmalla ja  ilman säätövoiman tarvetta.  Minusta .....  no , enpä sano mitään...

Minä olen  sisäänpäin kääntynyt  satakuntalainen, joka mieluusti antaa näitten paikallisten ratkaista mielipiteensä ja riitansa ihan vain keskenään. Minä en ole tälle mäelle koskaan kotiutunut niin syvästi, että minun tekisi tätä maisemaa mieli  mitenkään arvottaa taikka puolustaa. Olen täällä olosuhteiden pakosta. Lapseni ovat muuttaneet pois. Lapsenlapseni kasvavat  muualla. Talon takana  sojottaa pystyssä helkkarin moinen matkapuhelintukiaseman  masto.

Minulle  on siis aivan sama. Saatan kirjoittaa, saatan olla kirjoittamatta. Luultavasti en kirjoita nimeäni mihinkään. Aina ennen on nimittäin käynyt niin, että mitä tahansa olen kannattanut ja adressin allekirjoittanut, niin ne kaikki allekirjoitukset  ovat osittautuneet pitkässä juoksussa epäonnistuneiksi ja vääriksi valinnoiksi. Jättäydyn siis  muiden  varaan. Valistuneet  ihmiset  tehkööt  tämän paikan maisemalle  mitä tahtovat.

Ja vielä tältä paikalta....

Menestys ja pieru muistuttavat aika paljon toisiaan. Toisten sellainen haisee pahalta  ja on puistattavaa. Oma taas  on kohtuullisen siedettävää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti