Lepäävä silta
maanantai 20. huhtikuuta 2015
Helmi
Kirjoittajalla on tänään helmihäät. Häät olivat aikoinaan huhtikuussa, mutta niin kuulemma sanotaan, että kun 30 vuotta tulee täyteen yhteistä taivalta, niin sitten puhutaan helmihäistä.
Vaimo sai häälahjaksi mummomallisen polkupyörän. Minä en saanut mitään. Tai en ole ainakaan vielä saanut. Onhan tässä päivää jäljellä. Merkit kuitenkin viittaavat siihen, että kärsivällisyydestä ja kestämisestä onnitellaan meilläkin perinteisen tavan mukaan naispuolista yhtiöosakasta.
Tämmöinen aika kultaa muistot helposti. Hääpäivänä oli pilvistä ja loskaista. Kirkon pihassa oli sohjoa 15 cm. Hääautona toimineen Mersun ylävesiletku katkesi matkalla kirkkoon. Ja itsetilaisuus oli karata käsistä heti alkuunsa, kun sulhanen luuli kirkkoon puhuttua valokuvaajaa kuokkavieraaksi ja meinasin heittää pihalle.
Mutta muuten meni ihan hyvin. Mennessä bachin D- molli fuugaa, sillä ei siinä vielä osannut tulevia riemuja etukäteen tuulettaa. Palatessa sitten perinteistä sikojen esiinmarssia laulunäytelmästä Kesäyön Unelmia.
Mutta helkkarin moinen aika se on. Tosin, eilen oli vierailulla residenssissä pariskunta, joka kesällä tulee olleeksi naimisissa 62 vuotta.
No, illalla sitten näimme televisiossa vähän toisenlaisia suhdeseikkailuja. Siellä oli uusi versio Maajussille morsian - formaatista. Oli helppo kuiskutella katsomossa, että tuosta ei kyllä synny kestävää liittoa. Vuoden jos yhdessä pysyvät, niin hyvä on..
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Äijä nostaa kunnioittaen hattua, ja toteaa teidät kärsivällisiksi henkilöiksi.
VastaaPoistaVäittävät viisaat, että kukaan ei mene naimisiin sen todellisen ihmisen kanssa, vaan että semmoisen, johon sijoittavat toiveitaan ja haaveitaan.
Se kesto tulee sitten siitä, että todettuaan saaneensa muuta kuin mitä oikein kovasti odotti tuumiikin, että meneehän se näinkin ja että tämähän on oikeastaan oikein hyvä.
Olette sangen kunnianarvoisia henkilöitä.
Olen vähän jäävi sanomaan oikeastaa tähän asiaan mitään. Olen tavallaan asianosainen tässä avioliittoasiassa. Lapsien ja lapsenlapsen kautta ja avulla voisi ehkä arvioida asioita, mutta subjektiivinen mielipide tässä asiassa on aika hakala ja omituinen juttu.
PoistaNo, keskivertoa kauemmin on kuitenkin oltu yhdessä. Kaavatiellä asuu kolme perhettä. Yksi naapuri on eronnut. Perheistä on siis 33 % eronnut. Keskiarvohan on noin 50 %.
Vaimo kysyi, että pitäisköhän meidänkin erota. Sanoin, että ei se oikein taida olla hyvä idea, sillä silloin kaavatien perheistä on 66 % eronneita ja se on niin suuri luku verrattuna keskiarvoon, että se saisi asuinalueen huonolle maineelle-
Ehdotin, että voiatisi vähän erota. Vaikakpa sillä lailla, että kerran kuukaudessa erotaan viikoksi. Silloin päästäisi varmasti lähelle tuota 50 % keskiarvoa.
Siihen ehdotukseen ei kuitenkaan suostuttu
Onnittelen kärsivällisyydestä ja kestämisestä!
VastaaPoistaJR
VastaaPoistaperässä tulla jurruutatte, kuten jr:lle sopiikin. Onnea Sr:lta, ja neuvo: älkää erotko.
Haastanpa samalla keksimiskilpaan eli ristimään noita välivuosia, jotka helmihäiden ja korallihäiden väliin jäävät: ks. http://hikkaj.blogspot.fi/2012/12/haapaivan-nimi.html
31 v - linnunpönttöhäät
32 v - golfihäät
jne....