Lepäävä silta
maanantai 12. lokakuuta 2015
Jääkukkia
Viikonloppuna tatarpensaan juurakko oli puskenut kosteutta maasta ja vääntänyt lomalaisen iloksi tämmöisen kukkasen.
Jos ihmiskäsin ja 3 - D printterillä olisi ryhtynyt muovailemaan tätä, luultavasti olisi tullut susi tai ainakin kovasti muovisen tuntuinen tekele, josta olisi puuttunut tunne.
Olen siis lomalla. Meinaan viettää sen aktiivisesti ja monipuolisesti. Sunnuntaina aloitiu hulluttelun ostamalla semmoisen hihattoman toppaliivin. Herra Isä, että arvelutta semmoisessa kuleksia ja ihmisten ilmoilla olla. Ajattelin kumminkin, että nyt on aika ryhtyä todenteolla toteuttamaan kaikki pelot ja haaveet ja uskalluksen aiheet.
Loppukuusta menen katsomaan Helsinkiin A. Kiven kirjoittaman näytelmän. Tämä urotyö kuuluu samaan sarjaan toppaliivin kanssa. Koululaitos onnistui aikoinaan tappamaan kokonaan ihmispoloisen kiinnostuksen Kalevalaan ja A. Kiven tuotantoon. Sitä minä pidän opetustoimen paskamaisempana temppuna. Nyt on sitten sydän syrjällään ja mieli mustana yritettävä pohtia Nummisuutarin Eskon toilailuja ja Veljesten mölinää kivenpäällä sonnilauman keskellä.
Meinaan minä muutakin repäisevää tehdä.
Työnantaja nimittäin kehui minua männä viikolla työpanoksestani. Tai oikeastaan pari erkkaopiskelijaa kehui. Jätkät saivat kirjallisen varoituksen, kun olivat uhanneet laittaa opettajansa pilliruokintaa.
Kun miehiltä sitten oli kysytty, että mikä on, kun ei opiskelumaistu ja miksei kiinnosta asetella pyöreitä kiviä esikunnan korsujen pihoille, pojat olivat vastanneet , että opettajat ovat perseestä ja opetus on perseestä . Oli kuulemma niin, että ruoka ja allekirjoittanut ovat hyviä asioita. Muusista tulee parempi mieli ja kuulemma allekirjoittaneen kanssa asiat sujuvat ja toimivat.
Melkoinen Pyrhoksen voitto se kumminkin oli, sillä perjantaina päsähti samalle porukalle 30 tuntia ruotsinkielen erityisopetusta varsinaisen opettajan tukena. Nyt on pakko jo laskea taso ja ryhtyä paskamaiseksi. Minä en kestä ja jaksa enää yhtään lisää näitä palkkioita.
Kuusi ja puolipäivää vapaata. Pahus.. ja uhrasin nyt siitä 15 minuuttia teille, eikä mitään takeita, kannaiko edes tämä.
ps.
Kuvan pitäisi aueta napsauttamalla isommaksi
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Upea kukka! Miksei meidän pihalla kasva tuommoisia? Ehkä siksi, kun tatarit saa sojottaa katkomatta niin kauan ku pystyssä pysyvät ja sitten maata kun eivät enää pysy. Pitäiskö panostaa puutarhanhoitoon? Tai ehkä pitäis edes käydä katsomassa joskus pihaa, että onko siellä jääkukkia...
VastaaPoistaEi yhtään yllätä tuo, että sun kans tulee paskahousutkin toimeen :) mieki saattasin.
Noiden poistaminen on vähän työlästä. Tuo jää juttu kyllä motivoi ensi syksynä poistamiseen, sillä tuo tulos pakkasöiden jälkeen on aika hieno
Poista...siis tulla toimeen sun kans. En paskahousujen.
VastaaPoistaHieno kuva hiusjäästä!
VastaaPoistaHieno sana tuo hiusjää ! Ihan uusi minulle .
PoistaHiusjää on tietynlaista jäätä, joka kasvaa tietyissä olosuhteissa lahoissa oksanpätkissä. Olen itsekin kuvannut sitä. Oletan siis, että tuo on hiusjäätä.
PoistaKannatti se!
VastaaPoistaOlenkin päätellyt, että sinä olet rehellisyytesi vuoksi tyyppien suosiossa. Ajattele, muusin kanssa samassa arvossa.
Tasokasta lomaa ja repäiseviä irtiottoja. Niitä kyllä tarvitset, huh huh ruotsia ...
Ruotsi ja sen suosio minua vähän arveluttaa. On aika haastava juttu se, uskon.
PoistaNo ainahan on nähtävä niin, että kehitys menee eteenpäin ja haasteet kovenevat. Kevätpuolella on ehkä yritettävä jotain vapaasti valittavan käytös- ja tapakurssin pitämistä.
No, se jos mikä on tarpeellinen kurssi.
PoistaSatuin menemään tänään bussiin yhtä aikaa ison poikalauman kanssa. Kaikki muut rynnivät meikäläisen harmaapään ohi, yksi jäi kohteliaasti taakse. Sama näytti olevan meininki naapuribussinkin ovella, johon oli menossa vain nuoria, teinipojat edellä, sitten tytöt, somalityttö viimeisenä.
Tämä on tietysti jo hienosäätöä, ensin ne sylkemiset ja v-sanat ym.