Lepäävä silta
perjantai 29. toukokuuta 2015
Impala
Tapasin toissapäivänä metsurin, joka oli eläkkeellä. Hän ei ollut raihnainen. Hän oli metsätöissä vaikka seitsemänkymmentä läheni.
Satoi. Oli ikävää. Hän istutti taimia maahan ja sanoi, että sateessa olisi mukavaa, jos olisi kaulalla sininen huivi. Hän sanoi, että taksimiehen Impala - kyyti maksoi 12 penniä kilometri. Yhdellä istutetulla taimella pääsi kaksi kilometriä eteenpäin. Päivän kun istutti, saattoi ajaa taksilla 2000 km. Impala ei mahtunut aina matkustajakotien pihoille. Soittimet piti jättää katolle. Naiset mahtuivat matkustajakodin huoneeseen. Yksi kerrallaan. Kysyin, mitä hän soitti ... Kitaraa
Ajoin pitkin merenrantaa kotiin ja lauloin autossa kovalla äänellä. Kuvittelin, että kantapaikan karaokessa räjäytän potin ja saan hetkeksi viinankittaamisen loppumaan ja ihmiset heräämään.
torstai 28. toukokuuta 2015
Lämmittää
Aurinko paistaa sateen jälkeen. Se lämmittää mieltä ja saa ilon pirskahtelemaan pintaan. Huden hallituksen aikeet saavat lisää hikeä pintaan. Tältä sen kevään kuuluu maistua, totta vie !
Purjevene on hävitetty. Purjenumeron muistan vielä. Se oli L-4752 .... luulisin. Verottaja ei kuitenkaan enää pääse kiinni minuun tuon vanhan elitistisen syntini takia. Olo on keveä. Kawasakikin on myyty ja entisöity ja uuden omistajan harteilla. Se lisävero on myöskin maksuunpantava toisessa kaupungissa ja toiselle miehelle. Naurattaa....
Tupakin kirotkin olen karistanut harteiltani pois. Sekin taakka ei paina eikä koukkuselkää rasita.
Näyttää siis, että päsäen aika vähällä. Varastossa on 25 kiloa Viking - sahtimaltaita. Know -how suomalaiseen perinnejuomaan on hankittu ja taito pysyy. Indian Pale Alekin syntyy tiukan paikan tullen tuosta vain.
Huomaan olevani helpottunut siitä, että näin ensi alkuun asiat eivät kolahda kovinkaan pahasti nilkkaan. Opiskelijoiden tyhjiä energiajuomatölkkejä keräämällä pystyy ostamaan hernekeittoa ja joskus kokolihaleikettäkin. Nokkosista voi tehdä salaattia ja sosetta ja muhennosta.
Eläkkeeseen on vielä aikaa. Sitä ne tietenkin pienentävät, mutta sitten eletään sen mukaan. Luetaan kirjoja ja käpsehditään pihalla ja metsissä ja poluilla. Kierretään kirpputoreja ja parsitaan vanhoja äidinkutomia sukkia.
Pahempaa minä odotin. Tuommoisten leikkausten kanssa saatetaan tulla jopa toimeen. Meidän perhe maksoi v. 1992 asuntolainasta korkoa 16,75 % ja kotona oli kaksi pientä lasta. Silloinkin tultiin toimeen. Mikä ettei nyt.
Purjevene on hävitetty. Purjenumeron muistan vielä. Se oli L-4752 .... luulisin. Verottaja ei kuitenkaan enää pääse kiinni minuun tuon vanhan elitistisen syntini takia. Olo on keveä. Kawasakikin on myyty ja entisöity ja uuden omistajan harteilla. Se lisävero on myöskin maksuunpantava toisessa kaupungissa ja toiselle miehelle. Naurattaa....
Tupakin kirotkin olen karistanut harteiltani pois. Sekin taakka ei paina eikä koukkuselkää rasita.
Näyttää siis, että päsäen aika vähällä. Varastossa on 25 kiloa Viking - sahtimaltaita. Know -how suomalaiseen perinnejuomaan on hankittu ja taito pysyy. Indian Pale Alekin syntyy tiukan paikan tullen tuosta vain.
Huomaan olevani helpottunut siitä, että näin ensi alkuun asiat eivät kolahda kovinkaan pahasti nilkkaan. Opiskelijoiden tyhjiä energiajuomatölkkejä keräämällä pystyy ostamaan hernekeittoa ja joskus kokolihaleikettäkin. Nokkosista voi tehdä salaattia ja sosetta ja muhennosta.
Eläkkeeseen on vielä aikaa. Sitä ne tietenkin pienentävät, mutta sitten eletään sen mukaan. Luetaan kirjoja ja käpsehditään pihalla ja metsissä ja poluilla. Kierretään kirpputoreja ja parsitaan vanhoja äidinkutomia sukkia.
Pahempaa minä odotin. Tuommoisten leikkausten kanssa saatetaan tulla jopa toimeen. Meidän perhe maksoi v. 1992 asuntolainasta korkoa 16,75 % ja kotona oli kaksi pientä lasta. Silloinkin tultiin toimeen. Mikä ettei nyt.
perjantai 22. toukokuuta 2015
Paha paikka
Pelasin tänään täyden kierroksen. Meitä oli kolme iloista herraa vihreillä väylillä, eikä meidän ajatuksissamme työ juuri liikkunut. Yksi oli juuri saanut eläkeläiskortin, toinen oli työtön ja minä ainoa, jolla oli kontakteja työelämään, mutta joka aktiivisesti yritti unohtaa työelämän.
Ennen peliä yksi meistä kertoi ystävästä, joka oli viety ambulanssilla keskussairaalaan iltapäivällä. Suonet olivat olleet tukossa. Mentiin ykköselle ja lyötiin tiit ketoon ja pallot niiden pintaan. Ajateltiin, että peli vie pelon. Kaveri selviää ja me mennään par -vauhtia kupista kuppiin
Vitosväylällä käveli tyyllikkäästi laulujoutsen. Tämä laji oli kuolla sukupuuttoon sodan jälkeen. Nyt sen yksilön edustajat taapertavat ylväinä ja pelottomina kaikkialla, mihin ihminen on mehevää vihreää ruohoa järjestänyt.
Kummallinen maailma. Työ on ihmisiltä kadonnut. Satojatuhansia kävelee tuolla kaduilla keskellä kirkasta päivää. Ei ole työtä. Ei ole tulevaisuutta.
Samaan aikaan 15 laulujoutsenta on kasvanut kymmenien tuhansien parviksi. Ne paskovat pellot ja tallovat kasvustot. Tietenkin ne ovat kaikki rauhoitettuja. Ja tietenkin ne vievät hanhilta pesimäpaikat ja tietenkin se on typerää, kun niitä ei saa edes metsästää.
Paitsi , että oli aika majesteetillista, kun par kolmosen väylällä joutsen taaperteli valkoisena kohti griiniä ja me katseltiin kutoselta 30 m päästä. En tiedä, mitä muut miettivät. Minä ajattelin, että enkeli tuli juttelemaan meille ja kertomaan, että nyt on kaverilla paha paikka.
Ennen peliä yksi meistä kertoi ystävästä, joka oli viety ambulanssilla keskussairaalaan iltapäivällä. Suonet olivat olleet tukossa. Mentiin ykköselle ja lyötiin tiit ketoon ja pallot niiden pintaan. Ajateltiin, että peli vie pelon. Kaveri selviää ja me mennään par -vauhtia kupista kuppiin
Vitosväylällä käveli tyyllikkäästi laulujoutsen. Tämä laji oli kuolla sukupuuttoon sodan jälkeen. Nyt sen yksilön edustajat taapertavat ylväinä ja pelottomina kaikkialla, mihin ihminen on mehevää vihreää ruohoa järjestänyt.
Kummallinen maailma. Työ on ihmisiltä kadonnut. Satojatuhansia kävelee tuolla kaduilla keskellä kirkasta päivää. Ei ole työtä. Ei ole tulevaisuutta.
Samaan aikaan 15 laulujoutsenta on kasvanut kymmenien tuhansien parviksi. Ne paskovat pellot ja tallovat kasvustot. Tietenkin ne ovat kaikki rauhoitettuja. Ja tietenkin ne vievät hanhilta pesimäpaikat ja tietenkin se on typerää, kun niitä ei saa edes metsästää.
Paitsi , että oli aika majesteetillista, kun par kolmosen väylällä joutsen taaperteli valkoisena kohti griiniä ja me katseltiin kutoselta 30 m päästä. En tiedä, mitä muut miettivät. Minä ajattelin, että enkeli tuli juttelemaan meille ja kertomaan, että nyt on kaverilla paha paikka.
torstai 21. toukokuuta 2015
Seventeen and I mean ..........
Hallitus on pääsemässä asioiden ytimeen. Tässä on hämmästyttävä skenario, joka toteutuessaan saisi aikaan hauskaa ja hupia ja riemua.
Niille maallikoille, jolla ei ole ensikäden tietoa ammattikoulutuksen nykytilanteesta, voin valaista asiaa hieman. Tänä kesänä ammattikoulutuksen opetussuunnitelmat uusitaan. Tulemme tarjoamaan syksyllä riemullisen paljon upeita ATTO - aineita, yhteisiä aineita ja ammatillisia aineita, mikäli aikaa jää.
Hallituksen kaavailut epäilemättä tarkoittavat sitä, että suuri osa ammattillisesta aineksesta karsitaan pois ja peruskoulun jälkeen opetamme näille veijareille filosofiaa, etiikkaa, vieraiden kulttuurien tuntemusta ja kestävän kehitykset periaatteita, unohtamatta taide ja ympäristökasvatusta. Etiikan kurssi minulla on jo valmiina, kesällä on työstettävä vieraiden kulttuurien tuntemuksen - kurssi.
Tämä uutinen toteutuessaan aiheuttaisi suuren mullistuksen suomalaisen työntekemiseen. Joutuisimme edelleen haalimaan Baltiasta ja Etelä-Euroopasta työväkeä talouselämämme tarpeisiin. Etiikkaa ei ehkä ole niin kovasti opetettu Ukrainassa, Albaniassa taikka Somaliassa. Työntekoa ja ahkeruutta sekä tyytyväisyyttä varmasti riittää sitäkin enemmän.
Eläkkeelle 3 vuotta. Saa nähdä, millaisillä savuavilla raunioilta sitä meikäläinen hevoskärryillä taikka sivuvaunu- moottoripyörällä eläkepäiville kärrätään. Ehkä viisas lähtisi sovulla jo aikaisemmin.
Toisaalta, kolmen vuoden sijaan näiden opettaminen vain kahden vuoden ajan on kyllä houkuttelevaa. Syytä olisi kumminkin aloittaa ne opinnot vasta 17 vuotiaana. Muuten käy niin, että ammattiin valmistuu nuoria, joilla ei ole täysi-ikäisyyttä eikä muitakaan sen ajan mukanaan tuomia hyviä puolia. Alaikäisten sähköasentajien palkkaaminen ei kiinnosta montaakaan työnantajaa. Eikä kuorma-autonkuljettaja ja tarjoilija ole juuri sen paremmassa tilanteessa, jos elämä on vaiheessa sweet seventeen.
Niille maallikoille, jolla ei ole ensikäden tietoa ammattikoulutuksen nykytilanteesta, voin valaista asiaa hieman. Tänä kesänä ammattikoulutuksen opetussuunnitelmat uusitaan. Tulemme tarjoamaan syksyllä riemullisen paljon upeita ATTO - aineita, yhteisiä aineita ja ammatillisia aineita, mikäli aikaa jää.
Hallituksen kaavailut epäilemättä tarkoittavat sitä, että suuri osa ammattillisesta aineksesta karsitaan pois ja peruskoulun jälkeen opetamme näille veijareille filosofiaa, etiikkaa, vieraiden kulttuurien tuntemusta ja kestävän kehitykset periaatteita, unohtamatta taide ja ympäristökasvatusta. Etiikan kurssi minulla on jo valmiina, kesällä on työstettävä vieraiden kulttuurien tuntemuksen - kurssi.
Tämä uutinen toteutuessaan aiheuttaisi suuren mullistuksen suomalaisen työntekemiseen. Joutuisimme edelleen haalimaan Baltiasta ja Etelä-Euroopasta työväkeä talouselämämme tarpeisiin. Etiikkaa ei ehkä ole niin kovasti opetettu Ukrainassa, Albaniassa taikka Somaliassa. Työntekoa ja ahkeruutta sekä tyytyväisyyttä varmasti riittää sitäkin enemmän.
Eläkkeelle 3 vuotta. Saa nähdä, millaisillä savuavilla raunioilta sitä meikäläinen hevoskärryillä taikka sivuvaunu- moottoripyörällä eläkepäiville kärrätään. Ehkä viisas lähtisi sovulla jo aikaisemmin.
Toisaalta, kolmen vuoden sijaan näiden opettaminen vain kahden vuoden ajan on kyllä houkuttelevaa. Syytä olisi kumminkin aloittaa ne opinnot vasta 17 vuotiaana. Muuten käy niin, että ammattiin valmistuu nuoria, joilla ei ole täysi-ikäisyyttä eikä muitakaan sen ajan mukanaan tuomia hyviä puolia. Alaikäisten sähköasentajien palkkaaminen ei kiinnosta montaakaan työnantajaa. Eikä kuorma-autonkuljettaja ja tarjoilija ole juuri sen paremmassa tilanteessa, jos elämä on vaiheessa sweet seventeen.
tiistai 19. toukokuuta 2015
Helluntai lähestyy
Silmää tekevä helluntailainen on otsikoissa. Mieli tekee kovasti vierasta, vaikka moraali ja opetus vaatisivat pitäytymään omaan ja tuttuun. Kaiken tämän rinnalla viitasaarelainen sahanomistaja tuntuu rehelliseltä ja tutulta ja turvalliselta. Hänen tekemisiinsä voi aina luottaa ja uskoa. Hän ei valitsemaltaa tieltä horju, ei heilu. Hän on reipas ja reilu.
Lähetetyt tekstiviestit eivät näytä olevan erityisen kekseliäitä. Runollisia kylläkin. Muutamassa on aika hauska alkusointu-kuvio yhdistettynä alatyyliseen ja hieman brutaaliin ilmaisuun. Kiehtovaa...... tavallaan.
No, minä lähden kiertämääbn maakuntiin. Menen katsomaan harjoittelijoita, jotka ovat lähes viattomia ja ennen kaikkea arkoja. He huutelevat hävyttömyyksiä matkojen päästä ja nurkan takaa. Sikäli Toimi on toimen mies.
Minä olen tietenkin kiinnostunut tästä asiasta, sillä olen deprivaation vallassa, koska kukaan ei koskaan lähettele minulle eroottisia tekstareita. Ne olisivat aika kivoja ja niiden avulla matka taittauisi mukavasti. Edessä on nimittäin monta tuhatta kilometriä maantien päällä seuraavien viikkojen aikana ja mikäpä miehen mieltä paremmin stimuloisi kuin viehkeä viesti.
Lähetetyt tekstiviestit eivät näytä olevan erityisen kekseliäitä. Runollisia kylläkin. Muutamassa on aika hauska alkusointu-kuvio yhdistettynä alatyyliseen ja hieman brutaaliin ilmaisuun. Kiehtovaa...... tavallaan.
No, minä lähden kiertämääbn maakuntiin. Menen katsomaan harjoittelijoita, jotka ovat lähes viattomia ja ennen kaikkea arkoja. He huutelevat hävyttömyyksiä matkojen päästä ja nurkan takaa. Sikäli Toimi on toimen mies.
Minä olen tietenkin kiinnostunut tästä asiasta, sillä olen deprivaation vallassa, koska kukaan ei koskaan lähettele minulle eroottisia tekstareita. Ne olisivat aika kivoja ja niiden avulla matka taittauisi mukavasti. Edessä on nimittäin monta tuhatta kilometriä maantien päällä seuraavien viikkojen aikana ja mikäpä miehen mieltä paremmin stimuloisi kuin viehkeä viesti.
sunnuntai 17. toukokuuta 2015
Sanglier
Sunnuntain ratoksi väläytämme lukijoille hallituksen ministerilistaakin suuremman salaisuuden. Tänään tarjoilemme triviaalitietoa kulinarismin saralta.
Kuten hyvin tiedetään, Ranska on maa, jossa on vähitään 365 erilaista juusto-lajia ja Jura-vuoristossa vielä varmasti toinen mokoma lisää. Kaikki ranskalaiset juustot tuoksuvat voimakkaasti ja moni niistä ei tahdo edes pysyä paketissa. Ranskalaisen vaihto-opiskelijan Suomeen tilaamat juustot säännönmukaisesti läpivalaistaan, koiratutkitaan ja lopulta kääritään sellofaniin, sillä muutoin samassa postiautossa oleva muu posti saa voimakkaan hajutartunnan. Lyhyesti sanottuna, Ranska tarjoa meille uskomattoman hienoja juustoja. Punakuorinen Edam on leikillisesti sanottuna aika kesyä tavaraa näitten rinnalla.
Ranskassa monet pehmeät juustot kääritään pyöreään rasiaan. Ja kun täydellisyyteen kerran tähdätään, sen rasian osat ovat luonnosta. Kuvassa näette niitä juuston ympärillä olevia pantoja .
Tekniikka on yksinkertainen. Puu kaadetaan. Puuksi kelpaa kuusi taikka jalokuusi. Sitten puu kuoritaan kevyesti niin, että kaarnan ja puun väliin jäävät kerrokset jäävät kiinni runkoon.
Kuvassa Marie, naispuolinen sanglier työssään. Työ on aika raskasta ja rungot ovat suuria. Kuorinnan jälkeen runkoon jää kiinni nila- ja jälsi-kerros yhdessä nipussa. Seuraavaksi siitä kerroksesta sitten höylätään irti näitä suikaleita.laite on tämän näköinen
Jälki on sitten tämän näköistä. Kuorittu ja viuhkottu runko jatkaa matkaansa eteenpäin kummallisen näköisenä
Sanglier tekee työtään urakalla. Juustomeijeri kertoo se, kuinka suuriin rasioihin he aikovat juustoaan pakata. Ympärysmitta määrää sitten yhden liuskan pituuden..Sanglier myy liuskat juustonvalmistajalle metrihinnalla. Hän itse on päässyt metsään vuokraamalla otto-oikeuden siltä yhtiöltä, joka on ostanut kaadettavat puut. Jos kauppaa puista ei ole vielä tehty, sanglier vuokraa oikeuden metsänomistajalta.
Nämä sanglierit eivät ole kovin arvostettuja ammattilaisia. Eivät he nyt ihan pullonkerääjän tasolla arvostuksessa ole, mutta missään nimessä he eivät yllä juustovalmistusketjussa eliittiin. He ovat kiertolaisia, eräänlaisen perinneammatin jatkajia ja yleensä kouluttamatonta maaseudun työväkeä. Poikkeus on kuvassa oleva Marie, joka on suuren maa - ja metsätilan omistaja.
Tässä kuvassa on taas sitten Valerie. Hän johtaa pientä juustolaa Metabief - nimisessä kylässä. He käyttävät näitä sanglierien höyläämiä liukoja valkohomejuuston rasioissa. Mont Dór on yksi tyyypillinen tämän alueen juustotuotemerkki.
Siinä vähän triviaalia juustotietoa. Nyt lukijat tietävät sen, kuka, tai mikä on sanglier. Se on hyödyllinen tieto, voin vakuuttaa. Tuollaisen valkohomejuustoon nauttiminenkin saa lisäsäväytystä tuosta tiedosta. Suomessahan tuommoisen testaamattoman ja epähygieenisen luonnontuotteen käyttö kiellettäisi välittömästi.
perjantai 15. toukokuuta 2015
Kuningas on pois
Hiljaisuus masentaa. Tiedätte mitä tarkoitan. Kun on kiirettä ja vieläkin suurempaa kiirettä, ja kun kaiken aikaa voi käyttää vanhaa Vietnamin sodasta peräisin olevaa sanontaa, on ahdistavaa katsella, miten ympärillä kaikki muuttuu.
En ole saanut aikaan mitään luettavaa, koska mitään kerrottavaa ei ole ollut. Amerikkalaisen sotilaan kauhistus oli tietenkin se, jos trooppisissa olosuhteissa paska iskee ilmastointilaitteen tuulettimeen.. Kylmässä Suomen keväässä ongelmat ovat vähän toisenlaisia.Eikä niistä nyt voi puhua.
En ole katsonut minuuttiakaan jääkiekkoa. Ja jos jalkapalloväkivalta todella on pesiytynyt uutisten kertomalla tavalla kotoisiin sarjoihimme, minä lopetan senkin kuuntelemisen.
Aamulla ilmoitettiin, että Kuningas on kuollut. Se ei mielialaa juuri nostata. Tiedämme, että eräs blues-aikakausi on peruuttamattomasti ohi. Työpaikalla on eläkeläiskeräyksiä. Rahaa kuluu. Olen ryhtynyt boikotoimaan niitä. Minua surettaa, kun parhaat kaverit lähtevät. Työmäärä lisääntyy, enkä ole vielä oppinut sitä viisasten kiveä, kuinka ryhydytään liukenemaan vastuusta ja viimeiset pari vuotta vain oleillaan ja käpsehditään. YT - neuvottelut ovat taas käynnissä. taukoa oli muutama kuukausi edellisistä. Tällä kertaa minä en ole päässyt viisastelemaan heille, enkä ole päässyt esittämään työlainsäädännön pirullisuuksia.
No, jotain hyvääkin on sentään tähtäimessä. Otin itselleni viikon loman. Olen ryhtynyt mellastamaan naamakirjassa. Olen tehnyt puutarhahommia ja nauttinut paljon. Tekemiini linnunpönttöihin on löytynyt asukkaita. Ja mikä parasta työpaikan asiakkaat lähtivät keskiviikkona ja saapuvat takaisin joskus elo-syyskuussa. Olen kirjoittanut myös skenarioita siitä, millaista elämä olisi ollut, jos joskus olisi joku asia ollut toisella tavalla. Olen siis pystynyt jonkun lauseen teiltä salassa kirjoittamaan.
Huomenna ryhdyn tekemään juhannussahtia. Vo siitä tulla Indian Pale Aleakin, mutta totuden nimessä on sanottava, että sillä asialla ei ole suurta väliä.
Upotuksessa esiintyy Kuningas jossain Afrikassa. Minusta meno on hulppeaa ja rytmikästä. Tarttuvaa, voisi oikeastaan sanoa. Ja mikä parasta, blues on elämää.
Tai, oikeastaan, tietenkin, elämä on bluesia . Noinhan se menee
tiistai 5. toukokuuta 2015
Hallertauer Taurus
Tänään DHL toi suoraa Saksasta kotiovelle Hallertauer
Tauruksen. Hän on söpö, niin kuin hyvin kuvasta näette. Hän on Eickelmannin puutarhan tuotteita ja halpa kuin mikä.
Parasta kuitenkin on se, että hänen käpyjensä alphahappo – prosentti on 12 – 17 %. Tällä Tauruksella voi siis
korvata vanhan ja elähtäneen Magnum
humalan, mutta mikä parasta, Taurus on sekä katkerohumala, että aromihumala.
Neuvottelin hänelle
paikan puutarhan nurkkaan . Istutus
sujui hyvin. Ensi viikolla on haettava
kuusikosta tukisalot ja samaan aikaan
varjeltava nuorta neitoa
pakkaselta. Myöhemmin häntä on varjeltava myös uros –Tauruksilta, sillä jso pölyttyminen tapahtuu, tauruksen kävyt ovat menettäneet
suuren osan taikavoimastaan ja sitten
onkin ihan sama, lisääkö niitä IPA – oluen keittovaiheessa vai ei. Hänet pitää
pitää neitseellisenä ja hänet saa nyt
ympäröidä vain toisilla neitohumala-
kasveilla.
Ja huomenna avautuu
golfkenttä. Ihan hyvä viikko tästä taitaa
sentään tulle, vaikka huomenna komennus
onkin näyttökokeen valvojaksi. Tylsää hommaa. Pitää valvoa vain se, että alaikäiset eivät
laita tupakaksi kesken näyttökokeen.
Kysellä ne voivat toisiltaan vaikka kuinka paljon. Siinä ei juurikaan tietoa
siirry, luulen minä.
Tänään unohdin kaksi
opiskelijaa harjoitustyömaalle. Kun he olivat minua odottaneet saapuvaksi 45 minuuttia, sain aika viileän puhelun herroilta. Jotenkin
tapaus lämmitti mieltäni. Riiviöt eivät ole
enää mielessäni joka heti. Minä pystyn jo unohtamaan heidät. Sekin on aika
lupaavaa
maanantai 4. toukokuuta 2015
Olemassaolon taistelu
Päivän aikana rastaat olivat tehneet pesänsä uudelleen lähes asuttavaan kuntoon. Kopistelin sen alas jälleen, sillä me satakuntalaiset olemme päättäväistä rotua, etenkin itsepäistä, emmekä helposti anna periksi muutoin kuin lain edessä.
Laki taitaa muuten olla rastaan puolella. Nyt pesintäaikana kaikensortin häslääminen on vissiin kiellettyä. No, rastas voi ottaa itselleen Bird Life - myönteisen asianajajan ja toimittaa minulle asianomistajan ominaisuudessa haasteen, ellei yleinen syyttäjä ala asiaa ajamaan. Suomalaisen yhteiskunnan sääntöviidakossa saatan tämän taisteluni hävitä.
Kaiken lisäksi vaimon sukulainen on aika korkea jehu tuossa Suomen Bird Life - järjestössä, joten tästä saattaa syntyä myös vaimon suvun kanssa kärhämää, jota ensi kesän sukukokouksessa puidaan ja taivastellaan.
Rastaan kannattaa kuitenkin olla tulevina päivinä hyvin varovainen, jotta pääsee voittonsa näkemään ja siitä nauttimaan.
Laki taitaa muuten olla rastaan puolella. Nyt pesintäaikana kaikensortin häslääminen on vissiin kiellettyä. No, rastas voi ottaa itselleen Bird Life - myönteisen asianajajan ja toimittaa minulle asianomistajan ominaisuudessa haasteen, ellei yleinen syyttäjä ala asiaa ajamaan. Suomalaisen yhteiskunnan sääntöviidakossa saatan tämän taisteluni hävitä.
Kaiken lisäksi vaimon sukulainen on aika korkea jehu tuossa Suomen Bird Life - järjestössä, joten tästä saattaa syntyä myös vaimon suvun kanssa kärhämää, jota ensi kesän sukukokouksessa puidaan ja taivastellaan.
Rastaan kannattaa kuitenkin olla tulevina päivinä hyvin varovainen, jotta pääsee voittonsa näkemään ja siitä nauttimaan.
Reviirit
Räkättirastas aikoi pesiytyä takapihan balsami-pihtaan. Luontoystävällisenä ihmisenä pohdin hetken asiaa, kunnes päätin tehdä räkätille konkelon, joka lopulta sinetöin sen suunnitelmat. Kerroin nimittäin vaimolleni, että saamme uusia napureita.
Kerroin hänelle myös, että se näyttää kopuloivan lajikumppaninsa kanssa innokkaasti ja aikoo tehdäjälkikasvua puuhun, joka on keittiön ikkunasta 4 metrin päässä.
Sanoin, että kun se on päässyt suvunjatkamisintoon, se puolustaa juhannukseen asti jälkikasvuaan syöksymällä ja paskomalla. Kohteeksi kelpaa esim. takapihalle pyykkiä kuivamaan vievä auvoinen emäntä. Taikka ymmärtämätön lapsenlapsi.
Kerroin hänelle myös, että se näyttää kopuloivan lajikumppaninsa kanssa innokkaasti ja aikoo tehdäjälkikasvua puuhun, joka on keittiön ikkunasta 4 metrin päässä.
Sanoin, että kun se on päässyt suvunjatkamisintoon, se puolustaa juhannukseen asti jälkikasvuaan syöksymällä ja paskomalla. Kohteeksi kelpaa esim. takapihalle pyykkiä kuivamaan vievä auvoinen emäntä. Taikka ymmärtämätön lapsenlapsi.
Tämän jälkeen tapahtumat seurasivat toisiaan hyvin nopeasti. Luontokappaleet joutuivat ottamaan ritolat ensiasunnostaan ja jälkikasvujen ympäristö, sekä räkättien luontainen työssäkäyntialue sekä postinumero muuttui.
Näin siis perhe on osallistunut luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen varmistamalla sen, että sitä monimuotoisuutta on jossain muualla kuin meidän takapihallamme. Tämän jyrkempiin toimenpiteisiin meillä ei kuitenkaan helposti ryhdyttä, sillä jos pesintä on jo tapahtunut ja pesä täynnä ammottavia kitoja, minun käy sääliksi vanhempia ja samalla minuun tekee suuren vaikutuksen se, kuinka luontokappaleen sisikuntaan on ohjelmoitu jälkikasvun puolustaminen.
Muita merkittäviä luontokohteita ja tapahtumia jos luettelisi, niin ensiksi tulee mieleen se torstaina nikkaroimani talitiaisen pesäpönttö, johon näyttää pesiytyvän käpytikka. Se on vasta tällä hetkellä suurentamassa lentoaukkoa itselleen sopivaksi, mutta jo nyt tarjoa elämyksellisen luontokohteen.
Toinen linnunpönttöni on pyydystänyt siivousmopin näköisen villikissan. Kissa ei tietenkään mahdu 30 mm lentoaukosta sisälle. Se on kuitenkin tehnyt itselleen makuuksen suoraan pöntön alle ja aikoo odottaa kärsivällisesti, josko joku poikasista lähtisi pesästä aikaisin ja varomattomasti.
Kyseinen kissa asustaa naapurissa. Naapurin pihalla on 8 autonraatoa, joten on hyvin ymmärrettävää, että kissa ei viihdy semmoisessa reviirissä.
Muista luontohavainnoista mainittakoon Liettuan rekisterissä olevien autojen hitaat tarkkailuajelut asuntoalueen kaavateillä. Nekin ovat palanneet muuttolintujen joukossa tänne pohjolaan. Nykyään joka toisen kalasääksen selässä on satelliittilähetin, joka kertoo sen taipaleen sujumisen keväin- syksyin. Olisi hyvä ja kätevää, jos näille liettualaisilla olisi semmoiset lähettimet myös. Näkisi Google-mapista, koska ne ovat taas tulossa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)